Uni ja loput jutut

Viimeinen luento alkoi unessa, tai siis unen oikeastaan käsittelyllä. Varsin yllättävä tieto oli se, että nukkumiseen varsinaista syytä ei oikein tunneta, ja ehkä tärkein syy nukkumiseen lienee vain se, että väsyttää. Muitakin syitä nukkumiselle kerrottiin, kuten sen oppimista tehostava vaikutus ja palauttava vaikutus, mutta taisi olla hieman epäselvää, kuinka paljon nämä loppujen lopuksi tehostuvat verrattuna vaikka vain lepäämiseen hereillä. Yllättävää oli myös se tieto, että unessa aivot ovat kuitenkin melko aktiiviset, vaikka jotenkin intuitiivisesti ajattelisi että nimenomaan aivot saisivat levätä nukkuessa. Unen aikana on käynnissä myös eräänlainen kilpailu käynnissä nukkumisen ja heräämisen välillä. Myös unen eri vaiheita käsiteltiin. Unessa voitiin erottaa REM-uni sekä monia eri tasoisia NREM-univaiheita. Näiden erot ilmenivät erilaisessa aivotoiminnassa mitä voidaan mitata EEG:n avulla. Unen eri tasot vaihtelevat varsin usein, yhden vaiheen kestäessä ehkä enintään tunnin verran. Alussa syviä vaiheita on enemmän ja loppua kohti uni kevenee. Erikoinen tieto oli myös se, että unia ei muisteta, jos ihminen herää NREM-vaiheessa, kun REM-vaiheessa nähdyt unet muistetaan. REM-unessa myös lihastonus katoaa. Luennolla käsiteltiin myös erilaisia uniongelmia, kuten unettomuutta ja uniapneaa. Ehkä erikoisin unisairaus oli kuitenkin unihalvaus. Olisi varmaan aika pelottava kokemus, ainakin jossei tietäisi sen olevan varsin yleistä ja vaaratonta.

Luennon alkuosalla olikin päästy jo mukavasti uneen, joten loppupuolella käsitellyt asiat tuntuivat aika vaikeilta. Lopussa siis käsiteltiin mm. aivojen toimintaa, vaikka kuuntelijoiden aivojen toiminta oli jo suurimmaksi osaksi lakannut. Eräs mieleen jäänyt asia oli kuitenkin hermoston oskillaatiot, joita esiintyi erilaisilla taajuuksilla, ja jotka liittyivät erilaisiin käyttäytymisen tiloihin. Aika epäselväksi kyllä jäi se, miten hermosolut toimivat yhdessä niin että oskillaatio syntyy. Luennon lopulla käsiteltiin myös sitä, miten aivojen eri neuronit ovat kytkeytyneet toisiinsa. Ihmisellä vaan on neuroneja niin paljon, että esitetyt kaaviot olivat hyvin karkeita silti varsinaisia sekasotkuja, että niistä ei juuri mitään järkevää jäänyt päähän. Sen sijaan hauska yksityiskohta oli jonkin madon aivoista tehty täydellinen konnektomi, jossa näkyi täydellisesti miten kaikki 302 neuronia ovat kytkeytyneet toisiinsa.

Luennon lopuksi joku jamppa tuli kertomaan uudesta MEG-MRI-laitteesta ja sen kehityksestä, ja lopuksi pääsimme myös laitetta katsomaan. Jotenkin aika yllättävää, että tässä laitteessa magneettikentän voimakkuus oli mikrotesloja, kun taas normaaleissa magneettikuvauslaitteissa kentänvoimakkuudet ovat yleensä 1-3T luokkaa, eli siis ~miljoona kertaa voimakkaampia. Silti laitteella saatiin kohtalaisen tarkkoja kuvia, joskin kehitettävää on vielä paljon. Heikkojen kenttien vuoksi laite tulee myös sijoittaa magneettisesti suojattuun huoneeseen, mutta toisaalta huone vaaditaan jo muutenkin MEG-laitteen takia. Toisaalta heikot kentät antavat paljon muuta vapautta, esim. laitteesta voidaan tehdä avoin ja potilaassa mahdollisesti oleva metalli tai esim. sydämentahdistin ei estä kuvausta, ja spatiaalinen tieto saadaan yhdistettyä tarkemmin, kun sekä rakenteellinen kuva että MEG otetaan heti peräkkäin, eikä potilaan asento tai aivojen sijainti suhteessa kalloon ehdi muuttua.

Posted by Jouni

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

One Response to Uni ja loput jutut

  1. Tiesittekös, että iPhonelle löytyy softa jolla voi seurailla miten syvässä unessa on nukkunut? http://www.sleepcycle.com/ kannattaa kokeilla, toimii tosi hyvin! 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published.