Ekskursio 3: Työterveyslaitos

Kolmannella ekskursiolla kävimme Työterveyslaitoksella, ja paikalle meitä saapui noin kolmekymmentä opiskelijaa. Sisään päästyämme meidät jaettiin kolmeen osaan, jonka jälkeen lähdimme ryhmissä kiertämään esittelypisteitä läpi. Meille kerrottiin myös, että TTL:n toiminnan rahoittavat työnantajat ja että TTL:n tutkimuskohteet ovat siirtyneet asbestin kaltaisista konkreettisista ongelmista lähinnä työuupumuksen ja unettomuuden tutkimiseen.

Ensimmäisellä esittelypisteellä meille esiteltiin katseen seuraamiseen suunniteltuja laseja. Tutkimusryhmän kehittelemien lasien toinen linssi toimi näkyvälle valolle linssinä ja infrapunavalolle peilinä. Näin laseihin kiinnitetyt kamerat laskivat pään suuntauksen ja silmän asennon perusteella, että mihin lasien käyttäjä katsoo. Tällaisilla laseilla voidaan tutkia esimerkiksi käytettävyyttä tai käyttäjän väsymystilaa. Esimerkiksi silmänräpäysten ja silmän liikkeiden hidastumisesta voidaan päätellä käyttäjän olevan väsynyt.

Seuraavalla pysäkillä meille esiteltiin erilaisia tutkimusvälineitä ja kerrottiin niiden käyttökohteista. Laboratorio-olosuhteet poikkeavat usein käytännön työolosuhteista, joten TTL pyrkii viemään tutkimuksensa paikan päälle. Työpaikoilla ei kuitenkaan voida monitoroida koehenkilöitä yhtä mittavin laitteistoin, vaan laitteiden pitää olla kevyitä, pieniä ja helposti mukana kulkevia. Siksi pyritäänkin valitsemaan huolella, mitä ruumiintoimintoa mitataan ja mistä saadaan hyödyllisintä tietoa. Mittausvälineet kun eivät saisi haitata työntekoa ja tuottaa ylimääräistä stressiä käyttäjälle. Laitteiden lisäksi meille esiteltiin myös unen tutkimiseen tarkoitettu huone. Unenpuute ja sen vaikutukset ovat TTL:lle merkittävä tutkimusalue.

Viimeisellä rastilla meille esiteltiin kognitiivisen suorituskyvyn mittaukseen kehitettyjä testejä. Väsymystilan ja stressin mittaamisen lisäksi kun on tärkeää tutkia myös sitä, miten ja kuinka paljon ne vaikuttavat ihmisen kykyyn tehdä töitä. Ei tarvitse olla aivotutkija tajutakseen, että suorituskyky heikkenee väsyneenä, mutta vaikutuksen suuruus ja laatu voivat vaihdella yksilöiden välillä paljonkin. Testeillä tutkittiin myös työtehtävästä toiseen vaihtamisen aiheuttamaa rasitusta. Ryhmässä mietittiin myös sitä, miten testitehtävän pitkäaikainen suorittaminen vaikuttaa suoritusnopeuteen. Toisaalta tehtävän suorittaminen automatisoituu jossain määrin, mikä nopeuttaa tekemistä, mutta toisaalta taas tehtävän aiheuttama väsymys hidastaa suorittamista.

Posted by Matti

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published.