Viikkotehtävä 1

1)

Aivojen koon lisäksi myös niiden rakenne vaikuttaa suuresti yksilön älykkyyteen. Delfiineillä esim. aivojen neocortex on puolet ohuempi kuin ihmisellä. Muutenkin delfiinin aivokuoren kerrokset ovat kehittyneet eri tavalla; toiset ovat selvästi kehittyneempiä kuin ihmisillä ja toiset taas varsin kehittymättömiä. Delfiineillä on myös vähän primäärisiä dendriittejä, ja nämä ovat myös heikosti haarautuneita [1]. Eri aivojen osat vaikuttavat eri ominaisuuksiin, joten ihmisen suuri neocortex antaa ihmisille tyypillisen “älykkyyden”, eli sosiaalisuuden, hyvän muistin ja oppimiskyvyn. Lisäksi aivojen käyttö muovaa niitä suuresti. Ihmislapsilla on enemmän neuroneita kuin aikuisilla, mutta silti vasta lapsen kasvu virikkeellisessä ympäristössä ja aivojen jatkuva käyttö ja oppiminen lopulta muodostaa älykkään ihmisyksilön.

2)

Solun kalvojännite riippuu ionien kokonaismäärästä, ei siitä, mitä ioneja solussa on. Vaikka sisäpuolella on suurempi kaliumionikonsentraatio, niin ulkopuolella on vielä tätäkin enemmän positiivisia natriumioneja, joten tästä syystä kalvon sisällä potentiaali on kuitenkin pienempi kuin ulkopuolella. Ionitasapainoa ja täten kalvon lepojännitettä ylläpitää natrium-kaliumpumput sekä ionikanavat.

3)

Myeliinituppi on sähköinen eriste, jolloin se estää varauksen vuotamisen. Tämän takia varaus voi johtua saltatorisesti eli hyppien Ranvierin kuroumasta seuraavaan. Ionipumput sijaitsevat ainoastaan näissä kuroumissa, jolloin aktiopotentiaalin kulku on nopeampaa ja energiatehokkaampaa, koska pumppuja tarvitaan vähemmän.

[1] http://stason.org/TULARC/animals/dolphins/2-3-How-does-the-dolphin-brain-compare-to-the-human-brain.html

Posted by Jouni

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published.