Valkeasta aineesta pimeään aineeseen – Aivojen anatomia

Kurssin toisella luennolla kävimme läpi aivojen anatomiaa ja hermosolujen tarkempaa toimintaa sekä alustavasti aktiopotentiaalien synnystä ja kulkeutumisesta. Heti alkuun saimme oppia suuren määrän keskushermoston anatomian rakenteita englanniksi ja latinaksi. Kaikkien rakenteiden nimet eivät vielä jääneet mieleen, mutta esim. cerebrum, cerebellum, pons ja medulla oblongata ovat jo jääneet mieleen. Keskushermostossa suunnistamisesta opimme kolme eri leikkaussuuntaa (horisontaalinen, sagittaalinen ja koronaalinen) ja hieman myös suuntia ilmaisevia termejä.

Lisäksi opimme hermosolujen muodostamia hermoratoja, jotka muodostavat motoriset radat, tuntoradat ja refleksikaaret. Ihmisen aivokuori on myös ilmeisesti kuusikerroksinen, mikä sekin tuli uutena tietona. Tutuksi tuli myös aivokuoren toiminnalisten alueiden sijainteja ja eri osien aktivoituminen erilaisiin ärsykkeisiin. Lopuksi kertaantui jälleen hermosolujen rakenne ja niiden erilaiset rakenteelliset ilmenemismuodot. Saimme myös tietää, että hermosolut muodostavat erilaisia hermoverkkoja, sen sijaan että ne kaikki olisivat vain samanlailla yhteydessä toisiinsa. Ehkä vähän opimme myös solukalvon kemiallisesta tasapainosta, jota säätelee erilaiset pumput ja ionikanavat.

Posted by Lassi

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published.