{"id":90,"date":"2026-04-07T11:10:52","date_gmt":"2026-04-07T11:10:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/?p=90"},"modified":"2026-04-07T15:16:11","modified_gmt":"2026-04-07T15:16:11","slug":"vesia-ja-laskelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/2026\/04\/07\/vesia-ja-laskelmia\/","title":{"rendered":"Vesi\u00e4 ja laskelmia"},"content":{"rendered":"\n

Seuraava blogipostaus on suhteellisen sekava, joten pahoittelut lukijalle siit\u00e4. L\u00e4hinn\u00e4 kootusti muistiinpanoja ja ajatuksia t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 vaiheesta harjoitusty\u00f6n kanssa. Uusia n\u00e4k\u00f6kulmia hulevesiin ja maaston miettimist\u00e4 alustavasti korkeuspisteiden avulla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaaottista ideointia 6.4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Laskelmia <\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty RT-kortteja (Hulevesirakenteet RT 103006, Portaat ja luiskat RT 103027) , kirjaa ”Hulevesi rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4” (R. Eskola & O. Tahvonen, 2025) sek\u00e4 Helsingin kaupungin kaupunkitilaohjekorttia ”Hulevesien hallintarakenteet” https:\/\/kaupunkitilaohje.hel.fi\/card_tag\/kouru\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Johtamispainanteet<\/p>\n\n\n\n

pituuskaltevuus max 5 % (1\/20) yleens\u00e4 pienempi, min 1% (1\/100). <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4reitti\u00e4 reunustava hulevesikouru laskelmia:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

kourut 1\/20 leveydelt\u00e4\u00e4n 300-500 mm , syvyys 30-50 mm. voisiko soveltaaa ja mitoittaa hieman isomman kourun.. leveydelt\u00e4\u00e4n siis. ei perus kourua, jotain n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 nupukivi tms. materiaaleilla pelaaminen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva: Eskola R. & Tahvonen O. (2025) Hulevesi rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 s.79 <\/em><\/p>\n\n\n\n

eli jos matka on 102 m ja ja kouruun tulisi pituuskaltevuudeksi minimi (1%) niin maaston tulisi laskea 1.02 m… onko liian pitk\u00e4 kouru… ja pit\u00e4isik\u00f6 niit\u00e4 olla tien molemmin puolin. <\/p>\n\n\n\n

Laskelmia koskien lehmuskujanteen viert\u00e4 kulkevaa mahdollista nurmettua ja loivempaa johtamispainannetta:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jos matka 70 m ja pituuskaltevuus 4% niin maaston tulisi laskea 2.8 m , nykyisill\u00e4\u00e4n korkeusero 7.7-6.3= 1.4 m joka vastaa 2% kaltevuutta. Eli periaatteessa maastoa ei tarvitsisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muokata. Toisaalta jos tehd\u00e4\u00e4n erillinen (vaikkakin loiva) johtamispainanne maasto laskee enemm\u00e4n painanteen kohdalta. Eli olisiko j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 3 % laskuun. T\u00e4ll\u00f6in korkeuseron tulisi olla painanteen kohdalta 2.1 m. toki sijoittuuko painanne koko matkalle.. 2.5% pituuskaltevuus vaatisi 1,75 m korkeuseron, t\u00e4ll\u00f6in muokkaus olisi hienovaraisempi. Leveydelt\u00e4\u00e4n johtamispainanne voi tarvittaessa olla 1-2 m leve\u00e4, mutta kapeampikin k\u00e4y. Hyv\u00e4 juttu, koska vieress\u00e4 puita, joita en halua vaurioittaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Toisaalta olisiko mahdollisuus tehd\u00e4 kaksi samantyylist\u00e4 perus nurmettua johtamispainannetta eri mitoilla. Toinen jyrkempi ja kapeampi ja toinen loivempi ja leve\u00e4mpi. (sijoittelu aukiolle seuraavassa pohjakuvassa n\u00e4kyvill\u00e4 paremmin)<\/p>\n\n\n\n

Rakennetumpi uoma<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

pohjan leveys 0.3-0.5 m, suurin mahdollinen luiskakaltevuus 1:1 ilman vahvikkeita. eli jos tulvatasanteella varustettu puoliksi rakennettu uoma voi toinen puoli olla suoralla ”sein\u00e4ll\u00e4” rakennettu ja toinen puoli voi tarpeen mukaan olla jopa 1:1. pituuskaltevuus 1-3%. Uoma sijoittuisi 50 metrin matkalle, jolloin maaston korkeuseroa 0.5-1.5 m. Koska maastoa laskettu jo aikaisemmin niin 1% lienee paras vaihtoehto. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kukkivan puutarhan (ja muutenkin aukion it\u00e4reunan) kannalta ajatukset ja ideat viel\u00e4 avoimet. Pit\u00e4\u00e4 antaa ajatusten hautua, josko mieleen juolahtaisi jotakin otollista sinne. Lis\u00e4ksi haasteina savimaa, ja miten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ohjataan vesi maanalaiseen s\u00e4ili\u00f6\u00f6n, josta mahdollista pumpata vesi takaisin maan pinnalle esim. kastelu. Toisaalta alkaa tulla semmoinen tunne, ett\u00e4 vesi loppuu pian kesken. V\u00e4likritiikiss\u00e4 tuli huomio siit\u00e4 voisiko osa vedest\u00e4 olla muuta kuin ker\u00e4tty\u00e4 hulevett\u00e4, mutta mist\u00e4 se otetaan tms. her\u00e4\u00e4 ajatus. Y-oven edess\u00e4 oleva h\u00e4rp\u00e4keh\u00f6k\u00f6tyksen tarkoitus kuvata rakennettua painannetta, johon tarpeen mukaan vett\u00e4 voisi ker\u00e4\u00e4nty\u00e4. Kuivana aikana (lue, melkein aina) sen l\u00e4pi voisi k\u00e4vell\u00e4 ihan normaalisti. ns. porrastettu pikku aukion jatke. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pient\u00e4 pohdintaa siit\u00e4, minne haluaisin veden valuvan. Ei kuitenkaan mitenk\u00e4\u00e4n lopullista. Aukio edellytt\u00e4\u00e4 varmaan jonkin sortin veden jakamista, mik\u00e4li halutaan ker\u00e4t\u00e4 vesi\u00e4 kahteen eri paikkaan (p\u00e4\u00e4vesireitti ja kukkivan puutarhan mahdolliset s\u00e4ili\u00f6t). <\/p>\n\n\n\n

S\u00e4ili\u00f6ist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e5singe Plads on t\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 hyv\u00e4 referenssikohde. Aukion alle on sijoitettu kaksi s\u00e4ili\u00f6t\u00e4 ( 10m3 & 5m3). Ymp\u00e4r\u00f6ivien rakennusten kattovedet ohjataan maan alla filttereiden kautta s\u00e4ili\u00f6ihin, josta se voidaan pumpata takaisin maan pinnalle keskell\u00e4 aukiota. Alvarin aukiolla ei kuitenkaan ole samalla tavalla rakennuksia, kuin K\u00e4\u00e4penhaminan kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joten on pohdittava mist\u00e4 mahdollinen vesi tulisi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkin aikaisemmin t\u00e4n\u00e4\u00e4n millainen on suihkul\u00e4hteen toimintaperiaate, olisiko siit\u00e4 apua. Ja kyll\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on minulle uutta tietoa, tai ainakin rekister\u00f6in sen kunnolla vasta nyt. Perinteisen suihkul\u00e4hteen toimintaperiaate ei oikeastaan auta, jos vesi vapautetaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Suihkul\u00e4hteen vett\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n; pumppu imee veden altaasta ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 sen suuttimen l\u00e4pi ilmaan, josta se putoaa takasin altaaseen (tai n\u00e4in ainakin ymm\u00e4rsin).<\/p>\n\n\n\n

Mieleeni juolahti tutustua my\u00f6s nurmikon kasteluj\u00e4rjestelmiin, mik\u00e4 niiden toimintaperiaate on ja mist\u00e4 vesi niihin tulee. Ilmeisesti kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4 on kytketty vesijohtoverkkoon, josta esim. ajastetussa kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 venttiilit aukeavat tietyn aikaikkunan puitteissa ja vapauttavat veden j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n joka luo suuttimien avulla suihkun. Huomaan, ett\u00e4 mieleeni kuitenkin muodostuu ristiriita t\u00e4llaisen vesijohtoverkkoon kytketyn kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4n luomisessa, sill\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 puhdasta vett\u00e4 tulisi tulevaisuudessa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Toisaalta on kyse ajoittaisesta ja mahdollisesti manuaalisesta kastelusta, jolloin veden k\u00e4ytt\u00f6 ajoittuisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuiville ajankohdille. Maanalaiset s\u00e4ili\u00f6t voitaisiin putkistolla kytke\u00e4 vesiverkostoon ja kun s\u00e4ili\u00f6t ovat t\u00e4ynn\u00e4 venttiili sulkeutuu. Luonnollisesti vasta kun vesi on manuaalisesti pumpattu maan p\u00e4\u00e4lle s\u00e4ili\u00f6t t\u00e4yttyisiv\u00e4t taas…. Jaa, en tied\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4yksen\u00e4 ohjauksen keskusteluaihelistaukseen. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seuraava blogipostaus on suhteellisen sekava, joten pahoittelut lukijalle siit\u00e4. L\u00e4hinn\u00e4 kootusti muistiinpanoja ja ajatuksia t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 vaiheesta harjoitusty\u00f6n kanssa. Uusia n\u00e4k\u00f6kulmia hulevesiin ja maaston miettimist\u00e4 alustavasti korkeuspisteiden avulla. Kaaottista ideointia 6.4. Laskelmia L\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty RT-kortteja (Hulevesirakenteet RT 103006, Portaat ja luiskat RT 103027) , kirjaa ”Hulevesi rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4” (R. Eskola & O. Tahvonen, 2025) sek\u00e4 … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Vesi\u00e4 ja laskelmia”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4185,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":104,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}