{"id":17,"date":"2026-02-02T11:05:33","date_gmt":"2026-02-02T11:05:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/?p=17"},"modified":"2026-02-02T11:06:24","modified_gmt":"2026-02-02T11:06:24","slug":"intensiivipaiva-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/2026\/02\/02\/intensiivipaiva-1\/","title":{"rendered":"Intensiivip\u00e4iv\u00e4 1"},"content":{"rendered":"\n

20.01.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen intensiivip\u00e4iv\u00e4 alkoi Inspiraatioluennolla, johon oli upotettu mukaan opiskelijoiden tekemi\u00e4 viikkoteht\u00e4vi\u00e4, jossa oli tarkoituksena tutustua kansainv\u00e4lisiin kanssa yliopistoihin ja tutustua siihen, millainen maisema-arkkitehtuurin opintorakenne kyseisess\u00e4 yliopistossa on.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Luennon aikana esiteltiin hienoja kampusalueita. Havaitsin, ett\u00e4 kampusalueiden luonne oli vahvasti paikkasidonnainen. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 paikallisen maiseman luonteen lis\u00e4ksi my\u00f6s maantieteellist\u00e4 sijaintia, joka luonnollisesti vaikuttaa esimerkiksi kasvillisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (ilmasto-olosuhteet). Monilla kampusalueilla oli panostettu maisemaan enemm\u00e4n verrattaen Otaniemen maisemakokonaisuuteen, joka nojaa vahvasti Alvar Aallon arkkitehtuuriin. En v\u00e4it\u00e4, etteik\u00f6 Otaniemess\u00e4 olisi hienoja ja mietittyj\u00e4 kokonaisuuksia, mutta my\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rakennukset yhdistettyn\u00e4 huolellisesti hoidettuun maisemaan ovat vaikuttavia. Yliopiston varallisuus ja sille annetut lahjoitukset usein m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t maisemaa; lahjoituksilla kustannetaan kampusymp\u00e4rist\u00f6n hoitoa ja yll\u00e4pitoa. Kampusten esittelyn aikana konkretisoitui se, mink\u00e4 tiedekunnan alle koulutus sijoittuu. Jos maisema-arkkitehtuuria opetettiin maataloustieteellisess\u00e4, oli todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kampuksen ulkotilasta l\u00f6ytyy erilaisia mahdollisuuksia oppimiselle (maisema laboratoriot, viljelyspalstat tms.) Mahdollisuudet yhdess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden tieteenalojen kanssa siis korostui. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia siit\u00e4, onko Otaniemess\u00e4 mit\u00e4\u00e4n keinoa luoda esimerkiksi opetuslaboratoriota, joka palvelisi maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden lis\u00e4ksi jotakin toista tieteenalaa, kuten maanmittareita. Toistaiseksi koen, ett\u00e4 en omaa tarvittavia tietoja, jotta t\u00e4llaista ajatusta voisi realistisesti l\u00e4hte\u00e4 edes luonnostelemaan.<\/p>\n\n\n\n

Poimin luennolta muutaman pienehk\u00f6n hy\u00f6dyllisen suunnitelmaidean. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4dy osaksi suunnitelmaani, mutta koen, ett\u00e4 niist\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4 jossakin muussa kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n

Olemme usein puhuneet aikaisempien kurssien puitteissa hulevesist\u00e4. Pariisin yliopistossa (Universite Paris Diterot) on suunniteltu mielenkiintoinen hulevesialtaiden sarja. Luennolla k\u00e4vi kuitenkin ilmi yksi suurehko ongelma koskien ilmeelt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 hulevesialtaita; hulevesien seisominen altaassa aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hajuhaittaa, joka vaikuttaa luonnollisesti ulkotilan kokemiseen negatiivisesti. T\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 maisemaa koetaan kaikin aistein ja v\u00e4lill\u00e4 visuaalisesti miellytt\u00e4v\u00e4 maisema voi todellisuudessa olla jotakin aivan p\u00e4invastaista (pahat hajut, kova melu). Eli jatkossa muistan siis suunnitella hulevesi altaat niin, ett\u00e4 vesi ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 j\u00e4\u00e4 niihin seisomaan pidemm\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta, Ranskan Versailesissa sijaitseva puutarhan k\u00e4velyreitti ja sit\u00e4 reunustava kasvillisuus. Tiet\u00e4 oli rajaamassa molemmin puolin ensin matala, muotoon leikattu pensasaita, jonka toiselle puolelle oli sijoiteltu puulajeista koostuvaa kasvillisuutta. Luennolla Jyrki luonnehti pensasaidan takana olevaa kasvillisuutta luonnon tapetiksi, jonka v\u00e4rit, lehdet ja habitus muodostavat. Ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on yksi suora esimerkki, mit\u00e4 Suomessa voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 etenkin syksyn ruska-aikana t\u00e4llainen \u201dmaisematapetti\u201d voisi erottua edukseen.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi seuraavat luennon esimerkki kohteet j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4v\u00e4isesti mieleeni:<\/p>\n\n\n\n

Arnoldin Arboretum, jossa v\u00e4lj\u00e4sti istutetut puut olivat p\u00e4\u00e4sseet rauhassa kasvamaan isoiksi ja n\u00e4in ollen puuston latvukset ovat yleisesti ottaen valtavia ja n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4. Ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4llaista mallia voisi soveltaa pienimuotoisesti esimerkiksi Ossin lammella.<\/p>\n\n\n\n

Aarhusin yliopisto, jossa n\u00e4kym\u00e4- ja kulkulinjat olivat hienoja. Kulkulinjat oli sovitettu taidokkaasti maastonmuotoihin ja toivon, ett\u00e4 osaisin joskus itsekin suunnitella t\u00e4m\u00e4n tyylisi\u00e4 tielinjauksia. Lis\u00e4ksi \u201dvanhoja\u201d asioita oli k\u00e4sitelty modernistisesti (aurinkokello, amfiteatteri jne.) T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olisi mukava p\u00e4\u00e4st\u00e4 vierailemaan kurssin opintomatkan aikana, mutta luulen, ett\u00e4 se on sijaintinsa puolesta haastava toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisen\u00e4 mieleen j\u00e4i Helseskoven Octavia (K\u00f6\u00f6penhamina). \u201dArboret h\u00f8rsholm\u201d ei j\u00e4\u00e4nyt mieleen samalla tavalla, kuin muut luettelemani kohteet, mutta antoi selityksen sille, miksi jotkin arboretumit saattavat vaikuttaa visuaaliselta ilmeelt\u00e4\u00e4n hyvin sekavilta. T\u00e4m\u00e4n arboretumin p\u00e4\u00e4asiallinen tarkoitus on tutkia ymp\u00e4rist\u00f6terveytt\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n mm. siit\u00e4, miten mets\u00e4inen ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa mielenterveyspotilaiden terveydentilaan. Arboretum on esteettisesti sekava, sill\u00e4 tieteellinen tutkimus on etusijalla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n inspiraatioluennon j\u00e4lkeen ajatukset py\u00f6riv\u00e4t mahdollisen Otaniemen arboretum- sarjan ymp\u00e4rill\u00e4, jossa Otaniemen eri osiin luotaisiin eri tyylisi\u00e4 \u201darboretumhuoneita\u201d, jotka voisivat lis\u00e4ksi yhdisty\u00e4 tulevaisuuden asuinkeskittymien viheralueisiin ja n\u00e4in ollen luoda laajan viherverkoston tiiviin kaupunkirakenteen lomaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

20.01.2026 Ensimm\u00e4inen intensiivip\u00e4iv\u00e4 alkoi Inspiraatioluennolla, johon oli upotettu mukaan opiskelijoiden tekemi\u00e4 viikkoteht\u00e4vi\u00e4, jossa oli tarkoituksena tutustua kansainv\u00e4lisiin kanssa yliopistoihin ja tutustua siihen, millainen maisema-arkkitehtuurin opintorakenne kyseisess\u00e4 yliopistossa on. Luennon aikana esiteltiin hienoja kampusalueita. Havaitsin, ett\u00e4 kampusalueiden luonne oli vahvasti paikkasidonnainen. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 paikallisen maiseman luonteen lis\u00e4ksi my\u00f6s maantieteellist\u00e4 sijaintia, joka luonnollisesti vaikuttaa esimerkiksi kasvillisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Intensiivip\u00e4iv\u00e4 1”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4185,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-17","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4185"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions\/21"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/kampuskasvuvyohykkeena\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}