20.5.26<\/p>\n\n\n\n
Kerroin aikaisemmassa blogipostauksessani Pelouse tyyppisest\u00e4 maastonmuotoilusta, joka ohjauksen my\u00f6t\u00e4 siirtyi roskakoriin. Vaikka t\u00e4m\u00e4 osio suunnitelmasta ei p\u00e4\u00e4dy koskaan p\u00e4iv\u00e4nvaloon, tulipahan kehitetty\u00e4 maastonmuotoilutaitoja, jos ei mit\u00e4\u00e4n muuta. Lis\u00e4ksi kerkesin jo mallintaa 3D mallintaa koko suunnitelman, joka menee sekin t\u00e4ten uusiksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa en koe tarkoituksenmukaiseksi sit\u00e4, ett\u00e4 alkaisin mallintamaan en\u00e4\u00e4 lopullisen ty\u00f6ni suunnitelmaa, sill\u00e4 huomasin, ett\u00e4 mallintaminen on eritt\u00e4in aikaa viev\u00e4\u00e4 ja aikaa siihen ei vain yksinkertaisesti ole. No tulipahan opittua 3D mallintaminen, vaikka se ei tule palautuksessa n\u00e4kym\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Otin nyt muutaman askeleen taaksep\u00e4in kulkien pienen v\u00e4livaiheen kautta. Yritin muotoilla uomaa l\u00e4pi suunnittelualueen joka oli v\u00e4likritiikiss\u00e4 ajatukseni. P\u00e4iv\u00e4n hakattuani p\u00e4\u00e4t\u00e4 sein\u00e4\u00e4n maastonmuotoilun ja uoman asettumisen kanssa totesin, ett\u00e4 uoman perustaminen vaatii enemm\u00e4n taustatietojen hakemista ja perehtymist\u00e4, jota 2 viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 oleva deadline ei t\u00e4ss\u00e4 kohtaa mahdollista. P\u00e4\u00e4dyin siis toteuttamaan aikasemman vaiheeni ajatuksia erilaisista johtamisrakenteista ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n\/parantelemaan niit\u00e4 kasvillisuuden osalta.<\/p>\n\n\n\n
Perehdyin kosteikkokasvillisuuteen niittysiemen.fi<\/a> sivuston kautta ja etsin kosteikon kasvilajeista lis\u00e4\u00e4 tietoa internetist\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 kostean kasvupaikan kasveja l\u00f6ytyi viel\u00e4 lis\u00e4 googlailulla. Kasvien osalta tarkastelin l\u00e4hinn\u00e4 veden ja valon tarvetta, miss\u00e4 kasveja esiintyy, onko ne koristek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vai luonnonvaraisia ja mik\u00e4 niiden istutusv\u00e4li on. N\u00e4iden tietojen pohjalta sain ker\u00e4tty\u00e4 7 seosta, jossa kussakin on kolme kasvia ja jotka on yhdistetty ja sijoiteltu keitaalle kasvupaikkavaatimusten perusteella. Juhan kanssa k\u00e4vimme oivia keskusteluja kostean paikan puulajeista.. K\u00e4vimme tosiaan yhdess\u00e4 puulajeja l\u00e4pi, olin ennen keskustelua ajatellut ett\u00e4 keitaalle tulee ainakin hieskoivua, ja terva- ja harmaalepp\u00e4\u00e4. Keskustelujen seurauksena mukaan tuli viel\u00e4 tuomi ja paju. Kostean paikan pensaslajeja l\u00e4hdin hakemaan netist\u00e4, ja tietoa l\u00f6ytyi esimerkiksi taimi.fi ja puutarha.net sivusatoilta. <\/p>\n\n\n\n K\u00e4sittelimme my\u00f6s koivikkoaukion allasta, ja miten haluttuun lopputulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Tarkoituksena olisi siis allas, pienen aukion keskell\u00e4, johon ohjattaisiin p\u00e4\u00e4reitti\u00e4 reunustavan hulevesikourun vesi\u00e4. Konsultoinnin perusteella aukion istutusaukon pinta-ala, 64 m2, riitt\u00e4\u00e4 hyvin tilaksi noin 10 kappaleelle hieskoivua. Keskustelimme Juhan kanssa niiden vedentarpeesta ja tulevaisuuden kuivista kausista ja t\u00e4ten siit\u00e4, miten koivujen selviytyminen kuivina kausina voidaan taata. Todenn\u00e4k\u00f6isimmin pit\u00e4isi varautua jonkin sortin kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, joka kytkett\u00e4isiin osaksi kandikeskuksen vesij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olisi kiva ty\u00f6st\u00e4\u00e4 koivikkoaltaan sis\u00e4lle jonkin sortin tila, mutta katsotaan, miten t\u00e4ss\u00e4 kerke\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Olen pohtinut sit\u00e4, painottuvatko aukioni hulevesiratkaisut k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n aukion pinta-valuntaa vai laajennetun alueen hulevesi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 varten oli oleellista hieman laskeskella keitaan hulevesien k\u00e4sittelyn kapasiteettia. Nykyisell\u00e4\u00e4n keitaan altaat ovat pinta-alaltaan yhteens\u00e4 1 400 m2, merkitt\u00e4\u00e4 on kuitenkin tilavuus eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n pinta-ala. Keitaan syvyys vaihtelee 20 senttimetrist\u00e4 1,4 metriin. Jos painanne olisi kauttaaltaan vain 20 cm syv\u00e4 saataisiin tilavuudeksi 0.20 x 1400 = 280 m3 ja jos painanne olisi kauttaaltaan 1,4 m syv\u00e4 saataisiin tilavuudeksi 1.4 x 1400= 1960 m3. Todellinen maksimitilavuus olisi oletettavasti jotakin n\u00e4iden kahden arvon v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 painanteen pohja kuitenkin syvenee tasaisesti 1:100. Toki on viel\u00e4 pienet painanteet ja m\u00e4tt\u00e4\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tai v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tilavuutta. P\u00e4\u00e4ttelin, ett\u00e4 keskiarvoisesti tilavuus voisi olla jotakin (0.2 m + 1.4 m)\/2= 0.8 m -> 0.8 m x 1400 m2= 1120m3 luokkaa. <\/p>\n\n\n\n Sitten onkin sateen mitoitus ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n viheralueen rooli siin\u00e4, kuinka paljon vett\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy lopulta painanteeseen ja kuinka paljon imeytyy ennen itse keidasta. L\u00f6ysin Rambolin hulevesi\u00e4 k\u00e4sittelv\u00e4n liitetiedoston\/hulevesiselostuksen, jossa k\u00e4siteltiin selostuksen projektin lis\u00e4ksi hulevesien viivytt\u00e4misen ja johtamisen periaatteita https:\/\/www.ymparisto.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Liite%204.%20Freija_Hulevesien%20hallinta.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Tiedostossa m\u00e4\u00e4riteltiin hulevesien hallinnan suunnittelussa k\u00e4ytetyt valumakertoimet tietylle pinnoille, jotka ovat ihan yleisp\u00e4tevi\u00e4. Mets\u00e4lle oli m\u00e4\u00e4ritelty 15% -> 0.15 valumakerroin ja viheralueelle (nurmikkopiha, niitty, pelto) 20% -> 0.2. Katolle taas m\u00e4\u00e4riteltiin 90 % eli 0.9 valumakerroin. Suunnittelualue on p\u00e4\u00e4osin vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4 viheraluetta, toki aluetta rajaa valtaosin kampusrakennukset ja suunnittelualueen ulkopuolella on paljon l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 pintoja. Koska kyseess\u00e4 on tiivis tulevaisuudessa suhteellisen tiivis kampusalue, jossa mutta oletettavasti suunnittelualueen viheralue pysyy vihre\u00e4n\u00e4 arvioin, ett\u00e4 relevantti valumakerroin voisi olla 30% -> 0.3. Koska keitaan kapasiteetti on keskim\u00e4\u00e4rin 1120 m3 laskeskelin mahdollisen valuma-alueen koon t\u00e4ll\u00e4 kertoimella. K\u00e4ytin sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 50 mm rankkasadetta ja 100 mm poikkeuksellista rankkasadetta. T\u00e4ll\u00f6in 50 mm rankkasateella keidas voi varastoida ja imeytt\u00e4\u00e4 1120\/0.05 x 0.3 = 74 666 -> py\u00f6ritettyn\u00e4 7, 5 hehtaarin hulevedet. Jos taas poikkeuksellisen kova rankkasade 100 mm niin 1120\/0.1 x 0.3 = 37 333 -> py\u00f6ristettyn\u00e4 9.7 hehtaarin alue. Itse suunnittelualueen koko on 2 hehtaaria, joka tarkoittaa sit\u00e4 ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 alueilta olisi mahdollista ohjata hulevesi\u00e4 aukion kautta keitaalle. Toki my\u00f6s kasvillisuus lis\u00e4\u00e4 keitaan hulevesien k\u00e4sittelykyky\u00e4 niin kuin reunustava mets\u00e4aluekkin (kasvillisuuden kautta tapahtuva haihdunta). <\/p>\n\n\n\n Edelleen hieman j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, saanko ty\u00f6n viimeistelty\u00e4 niin, ett\u00e4 olen siihen tyytyv\u00e4inen. Olen pyrkinyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken aikani suunnitelman ty\u00f6st\u00e4miseen ja p\u00e4iv\u00e4t ovat olleet pitki\u00e4, huomaan ett\u00e4 ajoittain ajatus ei meinaa kulkea. Pit\u00e4\u00e4 vaan yritt\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4, ettei suurempia virheit\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tapahtumaan. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 20.5.26 Kerroin aikaisemmassa blogipostauksessani Pelouse tyyppisest\u00e4 maastonmuotoilusta, joka ohjauksen my\u00f6t\u00e4 siirtyi roskakoriin. Vaikka t\u00e4m\u00e4 osio suunnitelmasta ei p\u00e4\u00e4dy koskaan p\u00e4iv\u00e4nvaloon, tulipahan kehitetty\u00e4 maastonmuotoilutaitoja, jos ei mit\u00e4\u00e4n muuta. Lis\u00e4ksi kerkesin jo mallintaa 3D mallintaa koko suunnitelman, joka menee sekin t\u00e4ten uusiksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa en koe tarkoituksenmukaiseksi sit\u00e4, ett\u00e4 alkaisin mallintamaan en\u00e4\u00e4 lopullisen ty\u00f6ni suunnitelmaa, sill\u00e4 huomasin, … <\/p>\n