Mahdollisesti Pannukakun saaresta kohti Sörnäisten niemeä kuvattu näkymä. Vasemmalla Hanasaari rakennuksineen, oikealla Sompasaaren pohjoisrantaa ja taempana näkyviä Sörnäisten satamassa olevia purjealuksia. Kleineh Oscar 1873, Finna.
Kurssi on lähtenyt liikkeelle verkkaisesti mutta toisaalta kuitenkin määrätietoisesti. Lähtöasetelmaksi muodostui viiden hengen työryhmä, ja kohteeksi Helsingin Sörnäisiin sijoittuva Hanasaaren hiilivoimalaitoksen alue lähivyöhykkeineen. Sijainti on kaupunkirakenteellisesti keskeinen; teollisen historiansa ansiosta sekä erittäin kiinnostava että kemikaalein kyllästetty. Hanasaaren voimalaitoksen toimintojen päättyessä tulllaan alueelle toteuttamaan todennäköisesti volyymiltaan merkittävä määrä asuinrakentamista. Samanaikaisesti (jo kaupungin strtategiastakin juontuen) ovat ranta-alueet määrä rakentaa virkistyskäyttö silmällä pitäen.
Sörnäisten rantaviiva on 1800-luvun lopulla perustetun suursataman myötä muovautunut voimakkaasti teollisen kukoistuksen kirjavasta savupiippumiljööstä nykyiseen ilmiasuunsa, jota määrittävät yhtäältä yhäkin rakentuvat merelliset uudet kaupunginosat, vastapainonaan rouheiksi kulttuuritoiminnan kentiksi muotoutuneet entiset kaasulaitoksen maat. Sörnäisten edustan saaret ovat yksi toisensa jälkeen on kasvaneet kiinni mantereeseen maatäyttöjen myötä. Saaristoluonto on kadonnut asfalttikenttien alle; entiset lasten kesäleirisaaret idylisine uimapaikkoineen uhrattiin kaupungin taloudellisen kasvun mahdollistaneelle satamatoiminnalle.
Hanasaari ja ympäristöä vuosina 1932 ja 2014. Helsingin karttapalvelu.
”Sompasaari oli idyllinen retkikohde vielä 1950-luvulle saakka, siellä toimi mm. Elannon henkilökunnan lasten kesäsiirtola. Kallioisen saaren kasvisto oli erityislaatuisen monipuolinen: kaukomailta saapuneiden laivojen painolastihiekkaa tyhjennettiin saaren rannoille ja mukana kulki eksoottisten kasvien siemeniä. Saaren kohtaloksi koituivat laajentuvan sataman tilatarpeet, ja se liitettiin maatäytöillä mantereeseen vuosien 1958-1962 välillä.”
– Merihaka: kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:30
Sörnäisten rantatien Merihaan ja Suvilahden välistä aluetta koskeva vuonna 2007 vahvistettu asemakaava kuvaa aluetta lakonisesti:
”Perinteisen teollisuusalueen eteen rakentunut suunnittelualue on lähes kokonaan liikenteen valtaamaa, osin hoitamatonta ja tilapäisluontoista laita-aluetta. Sörnäisten rantatie, jolla on Helsingin toiseksi suurin liikennemäärä, hallitsee aluetta.
1970-luvulta peräisin oleva huoltoasema ja tilapäisluontoinen autogrillikioski täydentävät liikenneympäristön sekavaksi ja hoitamattomaksi kokonaisuudeksi, jonka läpi kulkee valtaväylä.”
Lähtökohdat eivät ole vuoden 2007 jälkeen juurikaan muuttuneet. Ainoastaan Hanasaaren hiilivoimalatioksen alasajo on varmistunut ja sinetöinyt teollisuusalueen tulevaisuudessa radikaalisti muuttuvan ilmeen. Teollisen menneisyytensä vuoksi alueen maaperä on kuitenkin kyllästetty mitä erilaisimmin kemikaalein. Pohjavesi on saastunutta. Oma lukunsa ovat lisäksi Sörnäisten rantatien liikenneympäristöön kertyvät hulevedet. Alueelle on yhä pääosin käytössä sekaviemäröinti.
Hanasaaren alue lähtökohtana kurssin suunnittelutöille
Suunittelualue tarjoaa erittäin kiinnostavat lähtökohdat vedenpuhdistukseen liittyvien rakenteiden suunnittelulle. Toisaalta on myös todella haastavaa suunnitella tulevaisuudessa radikaalisti muuttuvalle alueelle pistemäisiä kohteita, joilla on tarkka tekninen funktio.
Kurssitöiden osalta suunniteltavien kohteiden taustakankaaksi hahmottuva kaupunkirakenteellinen konteksti on myös määriteltävä – on päätettävä se, kuinka suhtaudumme alueen tulevaisuuteen tiiviihkösti rakentuvana asuinalueena. Näitä lähtökohtia varmasti pohdimme ensimmäisten asioiden joukossa. Yksityiskohtiin menevää rakennesuunnittelua on käytettävissä olevan ajan puitteissa yksinkertaisesti mahdotonta yhdistää kokonaisvaltaiseen kaupunkisuunnittelun visioon, joten oletettavasti tulemme hyödyntämään lähtökohtana joitakin alueen tulevaisuutta hahmotelleista asemakaavaluonnoksista.
Sörnäisten rantatie, rantapuiston käsittävä vuonna 2007 vahvistettu asemakaava. Toteutumaton.
Kantakupungin itärannan täyttöhistoria
1950 -luku . Sompasaari. Elannon henkilökunnan lasten kesäsiirtola Sompasaaressa. Veneellä Sompasaareen saapuneita lapsia kiirehtimässä saareen. Taustalla Sörnäisten rantaa. Finna.
Lähteitä:
Merihaka: kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:30
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Paratiisit ja niiden varjot
Tikkanen Sallamaria: Paratiisit ja niiden varjot. Kirjassa: Nokea ja pilvenhattaroita – Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Laakkonen Simo, Laurila Sari ja Rahikainen Marjatta. Helsingin kaupunginmuseo, Narinkka 1999: 30-59.
https://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/