välikritiikki 2

Välikritiikkiin mennessäni tuntui, että konseptini oli selkeä ja tarkasti pohdittu. Ja tuntui se myös siltä kritiikin jälkeen. Sain kuitenkin hyviä kommentteja ja kehitys/-pohtimisehdotuksia. Tuntui kuitenkin, että olin pohtinut jo jollain tavoin tai käyttänyt ainakin mielessäni melkein jokaista ajatusta, joka kritiikissä heitettiin. Kritiikin jälkeen jäin eniten pohtimaan sitä, mikä on painotukseni suunnitelmassa ja mihin paikkaan/paikkoihin aion keskittyä. Aluksi viidestä paikasta karsiminen tuntui arvottamiselta, koska olin niin tarkasti perehtynyt jokaiseen paikkaan ja niiden elementteihin, etten osannut nähdä asiaa selkeästi. Kuitenkin pohdittuani työni etenemistä päätin keskittyä yhteen paikkaan ja huomioida muut vain viitteellisesti ja konseptitasolla. Pyörittelin monia ajatuksia ja tapoja saada käsiteltyä jokaista tai useampaa paikkaa, kuten jakamalla viisi elementtiä kahteen eri paikkaan tai yhdistämällä kaikki elementit yhteen paikkaan. Nämä eivät kuitenkaan toimineet luomani konseptin kannalta, joten hylkäsin ajatukset. Kurssin kannalta on kuitenkin olennaista, että pääsen tutkimaan yhtä paikkaa tarkemmin ja suunnittelemaan sen “valmiiksi”.

Muuten välikritiikistä nousi esiin se, että joillain konseptit olivat hyvin selkeitä ja muistaisin ne vaikka kuukauden päästä, mutta joillain taustatyö oli ehkä vienyt aikaa eheän ja selkeästi kiteytetyn konseptin kehittämiseltä. Erityisesti mieleeni jäivät Tuomon luonnonläheinen liikunta -konsepti, Vesan skeittaamiseen liittyvä uutta ja vanhaa -konsepti sekä Meerin uimisen ja kylpylämäisen maiseman konsepti. Näissä konsepti oli mielestäni osattu kiteyttää hyvin ja myös esittely tuki sitä. Kritiikin antaminen toisille näin kirjallisesti oli kiva ja erilainen tapa. Harmi, kun sain itse vain yhden kommentin.

Työohjelmaani aion päivittää siihen suuntaan mihin olen nyt menossa, eli valitsin vain yhden kohteen, johon perehdyn.