viikko 40 & 41; lähtötietoja ja konseptin työstöä

Viikolla 40 ja 41 olen työstänyt konseptiani ja kerännyt suunnitelmalle lähtötietoja. Viikolla 41 kävin ohjauksessa ja ohjaajan mukaan viiteen eri paikkaan jaettu suunnitelma on perusteltua japanilaisen elementtijaon mukaan. Konseptin pääidea kehittyi todella helposti tutkittuani japanilaista ajattelumaailmaa. Ennen ohjausta, viikolla 40, olin työstänyt konseptikuvaa ja -kaaviota sekä perehtynyt viiteen eri paikkaan ja siihen mitä elementtiä ne edustavat. Tähän mennessä työskentely on ollut melko suurelta osin tiedon hakemista ja japanilaisesta ajattelumaailmasta, arkkitehtuurista ja heidän suhteesta luontoon. Ohjauksen jälkeen aloitin työstämään jokaisesta paikasta omaa paikka-analyysiä. Paikka-analyyseihin olen kasannut tietoa liikkumisesta, kasvillisuudesta ja toiminnoista, joita alueilla on. Lisäksi esimerkiksi kaavamuutokset ja ympäristöille ominaiset muut merkittävät tekijät nostin kaavioihin esiin. Uskon, että paikka-analyysit antavat hyvän pohjan suunnittelulle ja tarvittavat lähtötiedot on kätevästi esillä, jotta niihin on helppo palata. Konkreettisesti olen siis näinä kahtena viikkona:

  • luonut konseptin, sille konseptikaavion ja konseptikuvan
  • tutkinut viittä japanilaista elementtiä ja niiden suhdetta valitsemiini paikkoihin
  • tehnyt konseptia selventävän mindmapin (kuva alla), jotta pysyn itse ajan tasalla konseptistani ja siitä miten se näkyy lopullisessa suunnitelmassa

Yllä oleva mindmap ehkä myös jollain tavalla hahmottaa sitä missä vaiheessa olen tällä hetkellä suunnittelussa, lisäksi kuitenkin vastavalmistuneet paikka-analyysit.

Viikon 41 ohjauksessa sain hyvän kirjavinkin Junichiro Tanizaki Varjojen ylistys (1933), jossa pohditaan japanilaista estetiikkaa ja arkkitehtuuria. Kävin lainaamassa kirjan, mutta en ole vielä kerennyt aloittaa sitä kunnolla. Uskon, että tästä kirjasta voin löytää lisää inspiraatiota lopulliseen raporttiini ja miksei myös suunnitelmaani. Ohjauksessa nousi myös esiin kysymys maisema-arkkitehtuurin keinoista. Kuinka elementit näkyvät kussakin paikassa ja miten alueiden piirteitä voidaan korostaa, häivyttää jne. maisema-arkkitehtonisin keinoin, jotta elementti on selkeästi havaittavissa. Tätä tulee pohtia suunnittelussa seuraavaksi tarkemmin.

Kuluvilla viikoilla olen pohtinut myös paljon sitä millaisia fyysisiä ominaisuuksia karate ja muutkin kamppailulajit kehittävät. Olen päätynyt lopputulokseen, että kamppailulajit kehittävät nopeutta, voimaa, reaktiokykyä, luovuutta ja tasapainoa. Näiden pohjalta lähdin kehittämään liikuntaan ohjaavia elementtejä, jotka toistuvat jokaisessa viidessä paikassa, mutta muuntuvat paikan japanilaisen elementin mukaan. Alla kuva, jossa pohdintoja näistä rakenteista, ominaisuuksista ja elementeistä.