intensiivipäivät 1 & 2

Intensiivipäivä 1 – Lappset -vierailu

Maanantaina 12.9. kävimme vierailulla Lappsetin toimistolla. Vierailu oli hyvin inspiroiva, ja antoi hyvin kattavan käsityksen siitä, mitä ulkoliikunta ja -leikkipaikkojen suunnittelu on. Koko päivästä jäi päällimmäisenä mieleen se, että liikuntapaikkojen, kuten myös kaikkien ulkotilojen, tulee soveltua eri ikäryhmille niin, että jokainen voi käyttää tiloja. Myös se oli kiinnostava huomio, että tilojen toimivuus tulee ennen ekologisuutta. Vaikka lause voi särähtää korvaan niin todellisuudessa on kyse siitä, että tilat tulevat varmasti käytetyiksi vs. se, ettei niitä käytetä ollenkaan ja kalliit investoinnit jäävät käyttämättömiksi. Toki ekologisuuden tulee olla yhtenä lähtökohtana jo suunnittelussa, koska muuten esimerkiksi kokonaan muovinen, paljonkin käytetty tila ja sen materiaalit lopulta päätyvät jätteeksi, joita ei välttämättä voida kierrättää. Tätä toiminnallisuus > ekologisuus ajatusta on kuitenkin järkevä miettiä ja koettaa luoda mahdollisimman toiminnallisia tiloja kaikkien käytettäväksi. Ajatukseen liittyy siis todella vahvasti kaikkien ikäryhmien huomioiminen suunnittelussa.

Kuulimme myös vastuullisuudesta ja kävimme siitä kiinnostavaa keskustelua. Pääosin vastuullisuus keskittyi ympäristölliseen vastuullisuuteen. Vastuullisessa suunnittelussa tärkeää on keskustella yritysten kanssa eri mahdollisuuksista ja haastaa yrityksiä luomaan sopivia tuotteita, jos ne eivät vastaa suunnitelman tavoitteita. Lappsetin mielestä haastaminen on varmasti yrityksille innostavaa, sillä on kiinnostava nähdä kuinka yritys pystyy vastaamaan haasteisiin. Jäi tuntuma, että Lappset on ainakin valmis vastaamaan haasteisiin.

Vierailu ja sen luennot saivat ajatukseni omasta harjoitustyöstäni hieman solmuun. Oli paljon puhetta siitä, että urheilupaikkojen tulisi olla kaikille lajeille mahdollisia harjoituspaikkoja. Tilan tulisi siis mahdollistaa mahdollisimman monia ihmisen fyysisistä ominaisuuksista, jotta tilaa voidaan hyödyntää eri lajeihin. Koska haluan harjoitustyöni keskittyvän kamppailulajeihin ja niille sopivan ulkotilan luomiseen, ajatukseni omasta suunnitelmasta olivat ristiriidassa monipuolisuuden kanssa. Kuitenkin intensiivipäivien jälkeen, omaan aiheeseen paremmin tutustuessani, ymmärsin, että vaikka haluan luoda puitteet kamppailulajeille (karatelle erityisesti) niin tiloja ei tarvitse määrittää käyttötarkoituksen perusteella, kuten esimerkiksi kaikki tiedämme, että jalkapallokentällä pelataan jalkapalloa. Vaikka suunnitelma on keskittynyt luomaan puitteet karatelle, on tiloja mahdollista käyttää esimerkiksi leikkiin, joogaan tai vaikka voimisteluun.

Lopuksi haluan nostaa esiin vielä yhden huomion, joka päivästä ja vierailusta herätti ajatuksia. ‘high tech body & low tech equipment vs. low tech body & high tech equipment’. Tämä ajatus liittyy taas siihen, että tilojen tulee olla kaikkien saavutettavissa, ja minua kiinnostaakin pystyykö samanaikaisesti luomaan tiloja ammattilaisille ja vasta-alkaneille tai jopa täysin lajista tietämättömille. Millaisia tiloja ja välineitä ammattilaiset/vasta-alkajat tarvitsevat? Voidaanko luoda tila, joka palvelee kumpaakin? Aiheuttaako tämä lokerointia ihmisten välillä? Karate hyvin perinteisenä ja arvottavana lajina jo itsessään asettaa ihmiset eritasoisiksi vyöjärjestelmänsä takia. Pystyykö tätä eroa jotenkin häivyttämään? Tarvitseeko sitä häivyttää?

Intensiivipäivä 2 – Myyrmäen urheilupuisto

19.9. kävimme tutustumassa Myyrmäen urheilupuistoon, ja kuulimme puiston ylläpidolta haasteista ja siitä missä on onnistuttu. Teimme piirustusharjoituksen, jossa tarkoitus oli piirtää ja mitata haluttuja rakenteita puistosta. Alla skissejä harjoituksesta.