Vaikeuksien kautta voittoon 7.3

Pienen kriisin jälkeen kokoonnuimme tänään suunnittelemaan toista esiintymistämme sekä protoamme. Viime viikolla aikataulujen suunnittelu ei onnistunut, ja jouduimme hiukan vajaamiehityksellä tekemään muutoksia proton suuntaan. Tänään toimme kaikki ryhmän jäsenet samalle viivalle siitä mikä on proton tilanne, ja päätimme määrätietoisemmasta aikataulutuksesta.

Aloitimme kertaamalla mihin suuntaan protomme oli kehittynyt: vähän ympäripyöreästä seisomatyöskentely-projektista konkreettiseksi työtilojen ja suunnittelupalveluksi. Vaikka suunnan muutos on melko radikaali, olemme silti pohjimmiltaan ratkaisemassa samoja ongelmia kuin ennenkin.

Proton kehittelyn jälkeen suunnittelimme esitystämme. Tavoitteenamme on pitää perjantaina huomion kiinnittävä, alusta asti mielenkiintoinen, ja loppuun asti ajateltu esitys. Uskomme esityksen sujuvuuden olevan harjoittelusta kiinni, joten kokonnuumme vielä aikaisin perjantaina harjoittelemaan esitystä.

Positiivisin mielin eteenpäin.
Ikiliikkujat

Näkökulma: Istumisesta aiheutuvat taloudelliset ja kansanterveydelliset ongelmat

 

Nykyaikainen yhteiskuntamme toimii istumisen voimalla. Suuri osa ajatustyöstä tehdään tietokoneella istuen, matkat paikkojen A ja B välillä taitetaan joko autossa tai bussissa istuen, ja vapaa-aikaa vietetään television tai tietokoneen ääressä istuen. Pitkäaikaisen istumisen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti yksilön terveyteen, ja täten kulttuuriimme kuuluva jatkuva istuminen vaikuttaa myös kansanterveyteen.

Helsingin Sanomien artikkelin ’Näin ammatti vaikuttaa syöpäriskiin’ 1 mukaan istuminen aiheuttaa nykyään jo enemmän työperäisiä syöpiä kuin kivipöly, asbesti, ja kemikaalit. Tämän lisäksi Helsingin Sanomien artikkelin ’Suomalaiset jämähtivät paikalleen’ 2 mukaan runsaan istumisen terveysriskeihin kuuluu muun muassa ylipaino, metabolinen oireyhtymä, kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuoni sairaudet, rasvamaksa, rinta- ja paksusuolisyöpä, sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. Näiden samojen tautien ja ongelmien hoitoon käytetään paljon julkista rahaa, kun taas niiden ehkäisyyn istumisen vähentämisellä ei ole olemassa julkisia kannustimia.

Lääketieteellisessä julkaisussa ’The economic burden of physical inactivity: a global analysis of major non-communicable diseases’ 3 ja siitä kirjoitetussa Guardianin artikkelissa 4 todetaan liikkumattomuuden maksaneen vuonna 2013 globaalisti 67.5 miljardia dollaria. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikkumattomuudesta aiheutuvien sydänkohtausten, sepelvaltimotautien, kakkostyypin diabetesten, rintasyöpien ja paksusuolen syöpien kuluja.

Monissa kehittyneissä maissa on alettu rahallisesti tukemaan uusiutuvan energian tuottamista ajatuksena vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näissä samoissa kehittyneissä maissa on myös tunnistettu istumisesta aiheutuvat kansanterveydelliset ja taloudelliset ongelmat, mutta tosin kuin hiilidioksidipäästöihin, istumisen haittojen ehkäisyyn ei ole aktiivisesti yritetty puuttua. Väitän, ettei istumakulttuurimme murtamiseen riitä pelkkä tieto istumisen haitoista, vaan muutokseen vaaditaan joko konkreettinen tukijärjestelmä joka kannustaa yrityksiä puuttumaan jatkuvaan istumiseen, tai uusia teknologian mahdollistamia tapoja työskennellä ilman pitkäaikaista istumista.

Viitteet:

Ansaintamallista uuteen suuntaan 3.3

Päivän luennon aiheena oli tulonlähteet ja ansaintamallit, joiden pohtiminen muutti  projektimme suuntaa.

Viime viikolla pohdimme projektimme laajentamista lukioihin ja yliopistoon, jotta voisimme muuttaa nuorten istumakulttuuria. Tällä viikolla jouduimme kuitenkin myöntämään, ettei edellisen viikon ideassa ollut vielä selvää ansaintamallia. Tänään aloimmekin ohjaamaan yleishyödyllistä projektiamme hiukan tuottoisaampaan suuntaa.

Kehitimme useita vaihtoehtoisia ansaintamalleja, joista lopulta päädyimme kehittämään työtilojen suunnitteluun keskittyvää palvelua. Ajatuksenamme olisi auttaa yrityksiä/kouluja/yliopistoja kehittämään työtiloistaan soveltuvia seisomatyöskentelyyn ja pieneen liikkumiseen. Työtilojen suunnitteluun voisimme yhdistää aikaisempia ideoitamme seisomatyöskentelyn haasteista.

Viikon villikortti oli haastattelumme lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin kanssa. Vasankari on UKK-instituutin johtaja, ja aiheemme pitkäaikainen tutkija. UKK-instituutti on kehittänyt ExSed nimisen interaktiivisen liikemittarin, jolla voidaan esimerkiksi mitata luotettavasti paikallaan vietettyä aikaa istuen tai seisten. ExSed mittaa myös liikettä, mutta se eroaa muista aktiivisuusmittareista ominaisuudellaan mitata paikallaanoloa. Selvitämme tulevina viikkoina mahdollisuuksia hyödyntää ExSediä omassa projektissamme.

Seuraavaksi alamme keräämään mielipiteitä Aallon työtiloista, ja valmistaudumme ensi viikon esitykseen.

 

Keep moving!

Ikiliikkujat

Toinen esitys ja uudet ideat 24.02

Pidimme tänään toisen esityksen projektiimme liittyen, ja työstimme Energy Garagella projektimme jatkoa.

Kuten esityksessämme mainitsimme, tulemme seuraavaksi luomaan nettisivun, jolla auttaa asiakkaitamme 20-8-2 prototyyppin käytössä. Käytännössä nettisivu muistuttaisi tietokoneella istujaa verryttelystä, ja auttaisi meitä keräämään palautetta protostamme.

Nettisivun lisäksi olemme alkaneet tutkia mahdollisuutta laajentaa projektiamme työpaikoilta yliopistoon ja lukioon. Lukiosta lähtien pitkäaikainen liikkumattomuus lisäntyy, kun oppitunnit pidentyvät ja välitunnit vähentyvät. Lukio käynnistää elämänmittaisen kierteen, jossa istuminen lisääntyy. Työelämään mennessä moni on jo tottunut jatkuvaan istumiseen, eikä istumisen haittoja enää edes juurikaan tiedosteta. Kun terveydellisiä ongelmia alkaa ilmaantua myöhemmin elämässä, voi olla jo liian myöhäistä korjata istumisesta aiheutunutta vahinkoa.

Uskomme että voimme käydä liikkumattomuuden kimppuun luomalla erilaiset ratkaisut lukioon, yliopistoon, ja työpaikalle. Emme halua ainoastaan hoitaa istumisesta aihetuvia oireita, vaan myös puuttua ajoissa istumiskierteeseen.

Ensi viikkoon
Ikiliikkujat
24.02

Työsuunnitelma

 

Työsuunnitelma

– Ikiliikkujat –

 

Ilkka Helkavaara

Tuomas Ylipiha

Valtteri Vaskikari

Patrik Holopainen

Henri Siltala

 

Lähtökohta

Tietotyön yleistyessä ihmiset ovat tottuneet työskentelemään pitkiä aikoja samassa asennossa, tavallisesti istuen. Pitkäaikaiset staattiset asennot kuten istuminen ja myös huonossa asennossa seisominen aiheuttavat pitkällä aikavälillä ongelmia selkävaivoista sydänsairauksiin. Istuessa keho menee lepotilaa, mikä heikentää verenkiertoa ja siten myös aivojen veren saantia ja keskittymiskykyä. Projektimme tavoitteena on kyseenalaistaa jatkuva istuen työskentely ja kehittää vaihtoehtoisia työtapoja sekä motivoida parempien työtapojen käyttöä ja käyttöönottoa.

 

Rajaus ja asiakkaat

Esitetty ongelma ulottuu koko yhteiskuntaan: varsinaiset ongelmat ilmenevät vasta vanhemmalla iällä, mutta työskentelytapoja on tärkeä muuttaa jo ennen ongelmien alkamista ja suuret muutokset istumakulttuuriin on helpoin toteuttaa jo varhaiskasvatuksessa. Rajaamme projektimme asiakkaaksi yritykset ja kohderyhmäksi yrityksen työntentekijät. Pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka parantavat yksilöiden keskittymiskykyä sekä ajatustyön tehokkuutta. Työn tehokkuus ja työergonomia kiinnostavat työnantajia, sillä työntekijöiden tehottomuus ja sairastelu merkittäviä kulueriä.

 

Tässä projektissa emme keskity lisäämään ihmisten hikiliikuntaa vaan tarkoitus on keskittyä siihen noin kahdeksan tunnin ajanjaksoon, jolloin työntekijä työskentelee päivätyönsä parissa. Myös varhaiskasvatus vaatii nykyisen tietämyksemme mukaan hyvin erilaisen lähestymistavan: aikuisten työntekijöiden motivointi poikkeaa lasten motivoinnista. Keskitymme siis motivoimaan aikuisia työntekijöitä kohti terveellisempiä työtapoja.

 

Projektin tavoite

Meidän tavoitteena on kyseenalaistaa nyky-yhteiskunnan istumiseen liittyvät normit ja käytännöt ja löytää kurssin puitteissa ratkaisu liikaistumiseen tuotteen, palvelun tai konseptin muodossa. Emme oleta, että seisominen tai täysi istumattomuus ovat lopullisia ratkaisuja vaan yksi tavoite on nimenomaan tutkia, selvittää ja perustella vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Koska projekti on vielä melko aikaisessa vaiheessa emme ole vielä rajoittaneet lopullista ratkaisua yksittäiseksi tuotteeksi tai palveluksi, vaan annamme sen kehittyä protoilun ja pöhinän myötä.

 

Tiedonkeruu

Kehitimme jo ensimmäisen tapaamisen aikana systeemin joka yhdistää tiedon keruun ja blogin päivittämisen. Viikoittain keräämme projektin sen hetkisiin ongelmiin liittyvää tietoa ja julkaisemme uuteen tietoon perustuvia artikkeleita blogissamme. Esimerkiksi ensimmäisen viikon aikana ryhmän jäsenet perehtyivät istumisen eri haittavaikutuksiin, ja kirjoittivat blogipostauksia valitsemistaan haittojen osa-aiheista. Käyttämällä systeemiämme saamme blogiimme tasaisesti uusia postauksia, ja postausten muuttuvat aiheet antavat hyvän kuvan projektin etenemisestä.

 

Projektissa on kaksi keskeistä tutkimusaluetta. Ensimmäinen on löytää vaihtoehtoisia tapoja istumiselle ja selvittää niiden vaikutukset työtehoon, keskittymiseen ja hyvinvointiin. Toinen keskeinen tutkimusalue on selvittää kuinka saada aikaan muutos jo vakiintuneisiin työtapoihin ja motivoida ihmisiä muutokseen.

 

 

Projektimme kuumimpia aiheita tällä hetkellä (10.02) ovat:

  • Pitkäaikaisen istumisen vaikutus keskittymiskykyyn
  • Flow-tilan säilyttäminen liikkumisesta huolimatta
  • Kannustimet uusien tapojen muodostamiseen
  • Yksilölliset kokemukset taukoliikunnasta/seisomisesta

 

Kurssimääräajat ja niiden työajat

 

Ryhmämme tekee yhdessä pääasiassa perjantaisin. Mahdolliset yksilötyöt tehdään erillään perjantain yhteistapaamisesta.

 

 

Mikä? Milloin tehdään? Arvioitu aika? (tunti)
3.2. Ensimmäinen esitys: mikä on ongelma, kuka käyttäjä tai hyödyntäjä, mitä teemme seuraavaksi 3.2. 2
24.2. Toinen esitys: mitä opittiin protoaihiosta saadusta palautteesta, mitä teemme seuraavaksi 10.2. 30
10.3. Kolmas esitys: miten käyttäjät/asiakkaat osallistuvat ratkaisun kehittämiseen, mitä seuraavaksi Edelliset perjantait 40
31.3. Neljäs esitys: miksi ratkaisumme on vakuuttava, miten kehitämme sitä eteenpäin Edelliset perjantait 50
28.4. Kenraaliharjoitus Grand Finalea varten Edelliset perjantait 30
12.5. Loppuesitykset ja ständi Edellisinä päivinä 30

 

Pyrimme jakamaan tehtävät tasapuolisesti kaikkien kesken, jotta kollektiivinen osaamisemme tulee mahdollisimman hyvin esille.

 

Ryhmä

  • Patrik Holopainen
    • Visuaalinen suunnittelija / Graphic
  • Tuomas Ylipiha
    • Ylikoodari / Master coder
  • Valtteri Vaskikari
    • Rahamies / Money guy
  • Ilkka Helkavaara
    • Työmies / Duunari
  • Henri Siltala
    • Vastuuhenkilö / Time Manager (tiimin vetäjä)

 

Koska projekti saattaa muuttaa muotoaan, ovat nimikkeet vielä suuntaa antavia.

20-8-2 Proto

Viime tiistaina tapasimme mentorimme Tuomon. Saimme paljon hyviä vinkkejä ja ajatuksia projektin lähestymiseen. Aiheemme on melko laaja, sillä liikaistuminen vaikuttaa niin yksittäisiin ihmisiin kuin koko valtion hyvinvointiin. Teimme viime viikolla myös melko perinpohjaista taustatutkimusta, minkä ansiosta meidän ymmärrys liikaistumisesta on laajentunut.

Tänään lähtökohtanamme oli rajata ongelmaa ja keksiä uusia ratkaisuja. Aivoriihessä keksimme läjäpäin uusia ideoita, ja yksi niistä kehittyikin protoaihioksemme. Ongelmamme rajaus on vielä auki, mutta pääsimme jo testaamaan ensimmäistä protoamme.

Ensimmäinen protoaihiomme on testata 20-8-2 teoriaa. Kyseessä on Dr. James Levinen istumisen, seisomisen ja venyttelyn välinen suhde. Kesken intensiivisen ongelman määritellyn otimme käyttöön tämän opin. Tutkimme ajatustoimintamme vaihteluja samalla kun seisoimme, verryttelimme ja istuimme.

Aluksi ylösnouseminen oli melko hankalaa. Kaikkien olo oli melko vaivaantunut ja aluksi kukaan ei tahtonut siirtyä pystyasentoon. Huomasimme kuitenkin keskustelun tahdin nopeutuneen ja aivotoiminnan virkistymisen. Tämä johtunee todennäköisesti verenkierron nopeutumisesta ja aivojen lisääntyneestä hapenaannista. Melko nopeasti seisomiseen tottui ja 8 minuuttia vilahti todella nopeasti.

Verryttelyssä teimme muutamia yläkroppaa avaavia liikkeitä, jotta lihaksemme pääsivät lämpenemään. Verryttely herätti vaihtelevia tunteita. Osa koki verryttelyn hieman epämiellyttäväksi, koska se rikkoi ajattelurytmin, kun taas toiset saivat siitä lisää energiaa. Eräs huomionarvoinen seikka on ympäristömme huono valmius seisomistyöskentelyyn ja verryttelyyn.

Palaaminen takaisin istumiseen lamautti keskustelun melko nopeasti. Suurin osa ryhmästä vajosi sohvan ja päätelaitteiden syövereihin, ja innovatiivinen pöhinä katosi keskustelusta äkkiä. Äskeinen valppaus oli mennyttä, mutta syventyminen ajatuksiin lissäntyi. Istumisen ja seisomisen ero oli jokaisen mielestä merkittävä.

Jatkoimme tätä vielä pari kierrosta, ja tulokset vastasivat suurimmaksi osaksi ensimmäistä kierrosta. Seisominen ja verryttely aktivoi, kun taas istuminen lamautti. Keskustelu oli paljon vilkkaampaa seisten, ja esimerkiksi elekieli ja kehon käyttäminen toistui useammin seisten. Yksi merkittävä ero ensimmäisen kierroksen tuloksiin oli ylösnousemisen helppous toisella ja kolmannella kierroksella. Rytmiin tottui hyvin nopeasti, ja kolmannella kierroksella kesken intensiivisen keskustelun kukaan ei juurikaan edes kiinnittänyt huomiota, koska ylipäätään vireystila oli melko hyvä. Ensimmäisen kierroksen vaivaantuneisuutta saattoi myös edistää juuri syöty hyvä lounas.

Protomme oli yksinkertainen mutta havainnoillistava testi 20-8-2 -menetelmästä, ja jo pelkästään ryhmämme kesken löysimme merkittäviä havaintoja. Tämän proton pohjalta pystymme tarkentamaan aiheemme rajausta oman kiinnostuksemme mukaan.

Ensi viikolla aiomme pääasiassa etsiä mahdollisia tapoja laajentaa protoamme muille testihenkilöille ja päivittää blogiamme. Stay tuned!

-Team Ikiliikkujatphoto_2017-02-10_14-15-38

Näkökulma: Liikaistumisen terveysvaikutukset

Liikaistumisen terveyshaittoja on havaittu jo 50-luvulta lähtien. Tutkimusten edetessä uusia vaikutuksia löytyy jatkuvasti, ja tällä hetkellä istumisen haittojen kirjo on laaja. Tässä on lyhyt katsaus tämänhetkisiin terveysvaikutuksiin.

Istuminen vaikuttaa epäsuorasti elinten toimintaan, sillä se johtaa verenkierron hidastumiseen. Esimerkiksi sydämessä tämä aiheuttaa korkeampaa verenpainetta ja suurempia kolesteroliarvoja. Paljon istuvilla on huomattavasti suurempi todennäkäisyys saada sydänsairauksia ja sydänkohtauksia. Istuessa lihakset eivät myöskään reagoi haiman tuottamaan insuliiniin yhtä aktiivisesti, mikä voi johtaa esimerkiksi diabetekseen. Uusimpien tutkimusten valossa myös suolistosyövän riski on paljon istuvilla korkeampi.

Istuminen vaikuttaa suoraan lihaksiin. Verrattuna seisomiseen, istuminen vaatii hyvin vähän keskivartalon lihaksia, mikä johtaa niiden surkastumiseen ja ryhdin heikentymiseen. Lonkankoukistajien vajaakäyttö johtaa niiden pienentymiseen. Tämä voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa liikeradan pienentymistä, ja esimerkiksi vanhuksilla voi johtaa useammin kaatumiseen. Myös pakarat menettävät tehokkuuttaan. Varsinkin päätelaitteiden edessä istuminen vaikuttaa myös ylävartalossa. Erityisesti epäkkäissä ja niskalihaksissa syntyy liiallisen istumisen seurauksena kipua ja pidempiaikaisia vaurioita. Seisominen polttaa istumiseen verrattuna huomattavasti enemmän kaloreita. Riippuen kohdehenkilön koosta ja istumisen paljoudesta, seisomalla enemmän poltettujen kalorien määrä voi johtaa jopa useiden kilojen painonpudotukseen.

Koska verenkierto lähes koko kehossa hidastuu, myös aivotoiminta kärsii. Veren- ja siten hapenpuute johtaa vajaaseen aivotoimintaan. Vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi keskittymiskyvyn ja työmuistin heikentymisenä. On myös mahdollista, että ihmisen keho tulkitsee istumisen lepona, minkä seurauksena verenkierto ja aivotoiminta saattavat heikentyä entisestään. Istuvien suoriutuminen älyllisistä tehtävistä on tutkitusti heikompaa verrattuna seisaalteen työskentelevien.

Tiivistettynä, istumisen terveydellisesti negatiiviset vaikutukset ovat merkittävät. Koska vaikutukset näkyvät niin monella eri osa-alueella, moni varmasti löytää omat syynsä miksi pyrkiä vähentämään istumista.

Lähteet:
http://www.bbc.com/news/magazine-24532996
http://www.cheatsheet.com/life/side-effects-of-sitting-all-day.html/?a=viewall
http://www.medicaldaily.com/pulse/risks-sitting-all-day-sedentary-lifestyle-affects-muscle-movement-brain-activity-327154
http://dailylounge.com/the-daily/entry/sitting-bad-for-body-brain
http://www.terrysmall.com/blog/brain-bulletin-71-stand-up-for-your-brain
http://www.health.harvard.edu/blog/much-sitting-linked-heart-disease-diabetes-premature-death-201501227618
http://www.nhs.uk/Livewell/fitness/Pages/sitting-and-sedentary-behaviour-are-bad-for-your-health.aspx
https://www.washingtonpost.com/apps/g/page/national/the-health-hazards-of-sitting/750/

Näkökulma: Istumisen strategia

 

Optimaalinen ryhti
Optimaalinen ryhti

Elämämme perustuu nykyisin melkoisella tavalla istumiseen. Monet arjen perusaktiviteetit suorastaan vaativat istumista: television katsominen, tietokoneen tai muun vastaavan viihteen äärellä oleminen.

Ihmisen olisi hyvä päästä perusaktiviteetteihin liittyvistä normeista irti ja toteuttaa niitä muulla kuin perinteisin istumisen keinoin.

Silloin kuin istuminen on vaadittavaa esim. työn sujuvuuden takia, niin tällöin pitää miettiä istumisen hyvää strategiaa niin, että minimoidaan istumisen aiheuttamat terveyshaitat mahdollisimman hyvin. Asennon vaihtaminen on ensisijaisen tärkeää istumisessa, jos seisominen ei ole vaihtoehtona.

Start Active, Stay Active (2011) raportissa käydään läpi yleisellä tasolla liikuntasuosituksia määrän, keston, tiheyden ja liikuntatyypin suhteen. Artikkelissa suositellaan pitkien istumisjaksojen pilkkomista monilla pienillä aktivointijaksoilla (esim. kävelyä), joiden tarvitsee kestää edes 1-2 minuuttia. Näinkin lyhyellä aktivointijaksolla olisi paljon vaikutusta oloon.

Sedentary Behaviour and Obesity: Review of the Current Scientific Evidence (2010) julkaisussa mainitaan, että aktiivisia taukoja tulisi olla jokaisen 30 minuutin istumisen jälkeen.

Istumisasennolla on myös todella paljon merkitystä hyvin yleisten niska- ja selkäkipujen välttämisessä. Olisi optimaalista istua tavalla, jossa vältetään niin selän kuin pään menemistä etukenoon. Eli optimaalinen asento olisi likimain oikealla näkyvän kuvan kaltainen. Eli pää ja selkä muodostavat suoran linjan keskenään ja linja osoittaa taivasta kohti.

Ei muuta kuin hyvä ryhti ja pienet liikunnalliset tauot kunniaan!

Kickoff!

Noniin, tästä alkaa SCI-projektikurssi! Olemme ryhmä Ikiliikkujat (nro. 7), ja meidän aiheena on liikkuva toimisto. Tänään on aloitettu aiheen määrittely ja rajaus. Liiallista istumista voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, ja siksi päätimme yhdessä etsiä lisää aiheeseen liittyvää perustietoa. Tavoitteena on julkaista havainnot sarjana artikkeleita.

Edessä on paljon benchmarkkausta, googlaamista ja ylipäätään perehtymistä, ja ensimmäisen prototyypin pitäisi olla jo viikon päästä valmis!

Let’s go!

-Ikiliikkujat