Vaux-le-Vicomte

Rogersin (2001, 170) mukaan Vaux-le-Vicomten olennainen elementti on keskiakseli, jonka ympärille puutarhan muut elementit, kuten veistokset, suihkulähteet, ja vesialtaat sijoittuvat. Akseli alkaa etupihalta ”Suurelle pihalle”, jatkuu linnan läpi sen takana sijaitsevaan puutarhaan ja edelleen puutarhasta maisemaan avautuvana pitkänä näkymälinjana

Toinen olennainen elementti puutarhassa ovat korkeuserot, joiden merkitys avautuu vasta kuljettaessa keskiakselia pitkin. Korkeuseroilla on luotu puutarhaan vaihtelua ja yllätyksellisyyttä; monet elementit ilmaantuvat tarkasteltaviksi vasta tarkoin valitulla hetkellä. Puutarha tavallaan muodostaa matkan, yllätyksellisen tarinan kahden päätepisteensä, palatsin ja vastakkaisessa päässä sijaitsevan Herkuleksen patsaan välillä.

Alueelle saavutaessa edetään keskiakselia pitkin ”etupihalta” korkeiden kivipatsaiden (hermien) ja pseudoportaalien muodostaman ”aidan” raosta huoltorakennusten ympäröimälle nurmialueelle ”Suurelle pihalle” (Grand Court). Sen läpi kuljettua saavutaan linnan portille. Korotetulla terassilla sijaitsevaa linnanpihaa ympäröi syvä vallihauta.

Palatsiterassia ympäröivät nurmiparterrit, joiden reunoilla on harvana rivinä istutettu kartionmuotoisiksi leikattuja marjakuusia. Välittömästi Palatsin takana keskiakselin reunoille sijoittuvat koristeparterrit (parterre de broderie). Koristeparterrit päättyvät ympyränmuotoiseen vesialtaaseen. Näillä tienoin sijaitsee myös puutarhan ensimmäinen, kahden leveän neliönmuotoisen vesialtaan muodostama poikittaisakseli. Tämän jälkeen tie jatkuu kohti suurempaa neliönmuotoista vesiallasta. Tietä reunustavat matalat kukkaruukut, ”esittäen” sitä aiemmin reunustanutta, pienten suihkulähteiden sarjan muodostamaa Allée d’Eauta.

Vesialtaan luokse saavuttaessa näkyviin ilmestyy rakennettu grotto, luola, veistoksineen joka näyttää nousevan suoraan vesialtaasta. Todellisuudessa se kuitenkin sijoittuu vesialtaan takana, matalammalla tasolla kulkevan, puiston toisena poikittaisakselina toimivan, leveän kanavan taakse. Laskeuduttaessa ylemmältä tasolta kohtia kanavaa seuraa vielä toinen yllätys: korkeamman, linnapuoleisen terassin tukimuuriin, on rakennettu suuri vesiputous.

Grotton yläpuolisella terassilla, keskellä metsän läpi kulkevaa nurmikäytävää (Tapis Vért), on suuri, palatsia kohti katsova Herkuleksen patsas. Tästä suunnasta katsottuna kanava ja vesiputoukset, kuten myös puiston korkeuserot, katoavat, ja kaikki huomio kiinnittyy puiston toisena päätepisteenä sijaitsevaan palatsiin.

Steenbergenin ja Rehin (2003) mukaan puiston nykytilassa metsä muodostaa vyöhykkeen tai rajan, joka ympäröi puistoa. Myös pääakseli ja poikkittaisakselit päättyvät metsään, vaikka niiden tarkoituksena ilmeisesti oli, André le Nôtren piirroksen (n.1656) ja Israël Sylvestren piirroksen (n.1660) mukaan tarkoitus yhdistää puutarha ympäröivään maisemaan. Lisäksi Le Nôtren piirroksen mukaan useiden diagonaalisten akselien oli tarkoitus kulkea metsän läpi jatkuen ympäröivään maalaismaisemaan. (Steenbergen & Reh 2003, 138 , 143.)

Myös muutamia alkuperäisiä vesiaiheita, juuri aiemmin mainittu Allée d’Eau ja ensimmäisen poikittaisakselin itäpäässä sijaitsevaa ”pientä vesiputousta” ei ole kunnostettu entiselleen. Myös parterrit ovat paikoitellen erilaisia kuin ne Pérellen ja Sylvestren grafiikanlehtien mukaan ovat olleet; esimerkiksi ”koristeparterrien” reunoissa ei ollut nykyiseen tapaan muotoiltua pensasaitaa. (Steenbergen & Reh 2003, 141.)

 

Posted by Heikki

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *