Välikritiikissä esittelin pähkinänkuoressa molemmat konseptini: Hanasaaren huipun sekä Hanasaaren rullailukentät (hyvin alustava työnimi). Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, miten sain ajatukseni esitettyä ja millaista palautetta kurssikaverit ja opettajat antoivat jatkoa ajatellen. Tässä postauksessa käynkin läpi saamaani palautetta ja sitä kautta heränneitä ajatuksia ja pohdintoja. Olen iloinen siitä, että tällä kertaa välikritiikissä sai kirjallista palautetta useammalta henkilöltä ja näenkin sen hyvin arvokkaana. Useampien näkökulmien kuuleminen on aina hyvä ja avartava juttu.
————–
Väliaikaisuus
Saamassani palautteessa todettiin mm. Hanasaaren voimalaitoksen alueen olevan hyvä kohde väliaikaisen käytön osoittamiselle ja sen tutkimiselle. Esittelyssäni nostin myös esille sen, miten jo väliaikaisella käytöllä voidaan alkaa kehittää uutta kaupunginosaa kohtaan muodostuvia mielikuvia ja jopa sen kulttuuria. Tähän ajatukseen liittyen nostettiin aiheellisesti myös esille se, että väliaikaisen käytön hyödyntäminen alueen imagon kehittämisessä ei ole aina täysin mutkatonta, ja sen on erittäin hyvä huomio. Entä jos alueen käyttäjät ja lähialueen asukkaat kiintyvätkin ”liikaa” väliaikaiseen käyttöön? Tavallaan pidän siitä ajatuksesta, että käyttäjät saataisiin kokemaan alue heille tärkeänä (paikkasidoksen muodostaminen). Liiallinen kiintymys tosin voi johtaa myös muutosvastaisuuteen, eli niin sanottuun pysyvyysorientoituneeseen paikkasidokseen, mikä ei myöskään ole tässä tapauksessa ehkä tavoiteltavaa. Alue kun tulee joka tapauksessa muuttumaan paljon tulevaisuudessa. Tästä aiheesta voisikin tehdä kevyttä taustatutkimusta ja etsiä lisää esimerkkejä vastaavista tilanteista.
Kiertotalous
Kiertotalouden ottamista osaksi suunnitelmaa pidettiin ajankohtaisena ja hyvin väliaikaisuuteen yhdistettävänä aiheena. Olenkin jo alustavasti pohtinut, miten ja mitä materiaaleja alueella voisi kierrättää ja uudelleen käyttää suunnitelmassa. Asfaltin kohdalla (jota löytyy alueelta paljon) olen pohtinut, että sitä voisi paikoittain rikkoa ja paloja käyttää uudelleen järjestettynä ”kiveys” pintoina. Asfalttimurskalla voisi myös täyttää esimerkiksi kivikorimuureja tai muita vastaavia. Myös aluetta rajaavia metalliaitoja voisi käyttää uudelleen tilan jakajina muualla alueella tai hyödyntää ritiläalustoina ja -pintoina. On oikeastaan todella hauskaa kehitellä ja ideoida materiaaleille uutta käyttöä alueen sisällä, pidän siitä!
Konsepti ja lajit
Konsepteista sain palautetta etenkin Hanasaaren huipun kohdalla, että se oli kivasti tarinallistettu ja matkan ja prosessin rinnastamisesta pidettiin. Rinnastaminen auttoi paljon myös itseä jäsentämään tilaa ja toimi siinä hyvänä työkaluna. Rullaluistelun ja hiilen kierron linkittämisessä nähtiin potentiaalia ja muutamat pohtivat, että sen voisi hyvinkin yhdistää kiipeilyn kanssa, jolloin saataisiin nivottua yhteen kummankin lajin tilajärjestelyt sekä horisontaaliset ja vertikaaliset suunnat. Olen tässä kurssin aikana jo ehtinytkin jojoilla useampaan otteeseen lajien yhdistämisen ja erottamisen kanssa. Juuri edellisessä postauksessa pohdinkin sitä, miten päädyin jälleen erottamaan lajit, jotta pääsen eteenpäin konseptin ja luonnostelun kanssa. Suoraan sanottuna en ole ihan varma mitä mieltä olen lajien uudelleen yhdistämisestä, sillä en aikaisemminkaan meinannut millään saada niitä saman konseptin alle. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että lajien yhdistäminen voisi olla hyvin kiinnostava ja lopulta monipuolisempi kokonaisuus.
Tässä täytyykin ehkä pohtia, voisiko työssä hyödyntää sittenkin kaksiosaista konseptia, joista molemmat muodostavat omat layerinsä suunnitelmalle. Vielä en osaa sanoa, toimisiko sellainen, mutta aion harkita ja tutkia sitä. Seuraavaksi suunnitelmissani on tutustua lajeihin, niiden vaatimuksiin sekä niitä ympäröiviin urheilun kulttuureihin paremmin, kuten palautteessakin suositeltiin.
Ympärivuotisuus, sääolosuhteet ja turvallisuus
Muutamat nostivat palautteessaan esille myös suunnitelman ympärivuotisuuden. On totta, että ehdotettavat lajit ovat pääosin lumettomana aikana harrastettavia lajeja. Olen vähän pohtinut tätä ja tulen todennäköisesti ehdottamaan ainakin sitä, että rullaluistelukenttää ja mahdollisesti muitakin ratoja voitaisiin jäädyttää talvisin luistelua varten. Tulevaisuus tosin tulee näyttämään, miten leudoiksi Helsingin talvet äityvät ja kuinka pitkäksi tai lyhyeksi luistelukausi muotoutuu.
Kiipeilyn kohdalla pitää pohtia tarkemmin, miten talviolosuhteet ja ylipäätänsä sääolosuhteet vaikuttavat siihen. Pitääkö esimerkiksi myrskyisinä päivinä rajoittaa korkeimpien kiipeilyseinien käyttöä. Miten sateet ja märkyys vaikuttavat otteisiin ja niiden pitävyyteen. Alueelle voisi myös osoittaa muutamia katettuja boulderseiniä, jotka olisivat hyvin käytettävissä hieman huonommallakin säällä. Tarkoituksena ja tulevien päivien suunnitelmana onkin ottaa yhteyttä kiipeilyseinien valmistajaan ja kysellä sitä kautta lisää teknistä tietoa. Lisäksi kurssin seuraavan viikkotehtävän kautta tulee tutustuttua lajien standardeihin tarkemmin. Standardien ja reunaehtojen kautta pääsen käsiksi turvallisuuskysymyksiin, joista palautteessani myös huomautettiin.
Kasvillisuus ja muu ympäristö
Vielä lopuksi tuli hyviä huomioita kasvillisuuteen ja muun ympäristön, kuten meren läheisyyden huomioimiseen. Kasvillisuuden kohdalla olen pohtinut, että kiehtoisi lähestyä sitä näkökulmasta, jossa luonto saisi itsestään ja omalla painollaan ottaa haltuun aluetta. Väliaikaisuuden nimissä en siis lähtisi varsinaisesti istuttamaan mitään laajoja alueita, vaan antaisin kasvillisuudelle tilaa kehittyä itsestään. Ajatus on saman tapainen, kuin mitä Euroopan jälkiteollisissa maisemissa on ollut nähtävillä: luonto ottaa pikkuhiljaa vallan. Tämän lisänä olen kyllä pohtinut liikuteltavien ja väliaikaisten istutuslaarien sijoittamista alueelle. Mutta näihin detaljeihin palaan myöhemmin lisää.
Meren läheisyys on alueella merkittävä piirre ja tulevaisuuden mahdollisuus. Vielä en tarkalleen tiedä, kuinka tarkasti otan kantaa rannan järjestelyihin ja mihin riittää resursseja. Se tosin on varmaa, että nykyiset voimalan aluetta sulkevat aidat saavat lähteä, jotta kävijät pääsevät meren äärelle. Nykyisellään kun ranta-aluetta ja voimalaa erottavat toisistaan pitkät metalliaidat.
————–
Sen lisäksi, että välikritiikissä oli kiinnostavaa saada palautetta omasta työstä, oli myös mielettömän hyödyllistä ja kehittävää päästä näkemään muiden töitä sekä antaa palautetta niistä. Sitä kautta tuli tutustuttua muutamaan työhön hieman tarkemmin ja aidosti pohdittua sen vahvuuksia ja mitä työn jatkossa voisi mahdollisesti tutkia lisää. Palautteen antaminen kehittää omaa ajattelua ja analyyttistä kykyä nähdä muiden töitä ja ajatuksia. Omasta puolestani voinkin sanoa, ettei tämä ole aina niin helppoa tai yksinkertaista, ja siksi se onkin harjoittelun arvoista.
Jokainen lähestyy työtään ja konseptiaan eri näkökulmasta ja jokainen löytää omat välineensä prosessin edistämiseen. Helposti sitä jää tuijottamaan vain omaa napaa, mutta itse asiassa katsomalla ympärilleen ja seuraamalla muidenkin töiden edistymistä voi oppia paljon.