Blender suunnittelutyökaluna

Suunnitelmani keskeinen osa oli Merihaan rantabulevardin valaistus. Suunnittelutyökaluksi valitsin Blender 3D -mallinnusohjelman, sillä uskoin sen ominaisuuksien palvelevan hyvin valaistuksen suunnittelussa. Tässä blogipostauksessa käsittelen Blenderiä suunnittelutyökaluna ja ohjelman oppimiseen tähtäävää prosessiani kurssin aikana.

Tavoitteet ja lähtökohdat

Tavoitteenani oli tutkia interaktiivisen valon mahdollisuuksia 3D-mallissa ja tuottaa materiaalia, joka havainnollistaa valon liikettä. Blender on ilmainen sovellus, joten siihen ei liity samanlaisia lisenssikysymyksiä kuin esimerkiksi Rhinoon, jonka 90 pv:n opiskelijalisenssin olen jo käyttänyt. Etätyöskentelyn kannalta Blender oli siis sopiva vaihtoehto. Mallintamiseen oli mahdollista käyttää myös etäyhteydellä Rhinoa, mutta etäyhteydellä työskentely oli omasta mielestäni pidemmän päälle hankalaa.

Oppimisprosessi

Opiskelin ohjelman käytön itsenäisesti Youtube-videoiden avulla peruskomennoista lähtien. Blenderin toimintalogiikan selittäminen on haastavaa, sillä en osaa vielä puhua toiminnoista niiden oikeilla termeillä. Tutoriaaleja tarpeeksi tiivisti seuraamalla ja niiden ohjeita noudattamalla sain kuitenkin asiat toimimaan haluamallani tavalla. Etsin esimerkkejä, jotka vastaisivat mahdollisimman tarkasti tavoitettani valoseinän liikkeen mallintamisesta. En löytänyt tutoriaaleja jotka olisivat täydellisesti vastanneet omaa työskentelyäni, joten sovelsin 3D-taiteilijoiden käyttämiä tekniikoita.

Blenderin edut valaistuksen mallintamisessa perustuvat siihen, että ohjelmassa on mahdollista tarkastella animoitua näkymää reaaliajassa. Materiaalien ominaisuudet tulevat siis esille jo työskentelynäkymässä. Asettamalla valitut materiaalit ”säteileviksi”, on mahdollista luoda vaikutelma valonlähteestä.

Valon liikkeen luominen onnistui puolestaan muokkaamalla valaisevan materiaalin ominaisuuksia eräänlaisen komentoketjun avulla. Ketjun solmut (nodes) määrittelevät erilaisia materiaalin ominaisuuksiin vaikuttavia parametreja, joiden arvoja säätelemällä on mahdollista kontrolloida materiaalin käyttäytymistä. Tässä tapauksessa tarkoituksenani oli kontrolloida valojen sammumista ja syttymistä.

Valon erilaisia ”moodeja” sai simuloitua ”projisoimalla” valaisinjonoon mustavalkoisia tekstuureja, jotka määrittivät valaisinten syttymistä ja sammumista. Komentoketjussa tekstuureja oli mahdollista liikuttaa esimerkiksi X-akselin suuntaisesti. Esimerkiksi alla olevan kuvan viivamaista tekstuuria siirtämällä x-akselin suuntaisesti sai luotua bulevardin halki kulkevan valoaallon. Musta väri merkitsee hieman nurinkurisesti päällä olevaa lamppua, valkoinen taas sammunutta valaisinta. 

Animointi onnistui puolestaan merkitsemään liikkuvalle aikajanalle ne parametrien muutokset, jotka animaatiossa halusi tehdä näkyväksi. Blenderin animointityökalu oli helppo ja nopea oppia, ja se palveli sekä suunnittelussa että loppumateriaalien työstössä.

Blenderin materiaalityökaluilla oli kokeilla kiveyksen tekstuurin mahdollisuuksia ja havainnoida valon reaktioita heijastaviin materiaaleihin. Komentoketjuista tuli materiaalikokeilujen myötä monimutkaisia, mutta niiden kanssa työskentely pysyi silti intuitiivisena.

Blenderin edut ja haitat suunnittelutyökaluna

Blender auttoi tekemään näkyväksi ja simuloimaan sellaisia ideoita, joita still-kuvalla olisi ollut mahdotonta kokeilla tai kommunikoida. Toki animointia voi harrastaa myös Photoshopissa, mutta valon esittämiseen mallinnustyökalu sopi mielestäni paremmin. Valaistuksen työstäminen materiaalia muokkaavalla komentoketjulla myös ohjasi suunnitteluvalintoja ja auttoi löytämään ratkaisuja, joita ei olisi ilman materiaalikokeiluja tullut ajatelleeksi.

Rendatessa kuvan tarkkuustaso on niin yksityiskohtainen, että parametrien säätämiseen on mahdollista käyttää loputtomasti aikaa. Suunnitelman suurten linjojen vetämiseen Blender ei siis ole kätevin työkalu.

GIF-animaatioiden lopullinen rendaus Eevee-renderillä oli pikaista, prosessiin kului animaatiosta riippuen 15-30 min. Työkalun tuottama jälki ei vastaa täysin reaalimaailman logiikkaa siinä miten valojen varjot ja heijastukset toistuvat kuvissa, ja nopeus selittyykin rendaustyökalun mahdollistamilla oikopoluilla. Monen silmään kuvien laatu voikin näyttää epärealistiselta, mutta valon liikkeen esittämiseen videoiden laatu oli tarpeeksi hyvä. Vertailun vuoksi voi todeta, että Blender-ohjelman toisella rendaustyökalulla, Cyclesillä, yhden gif-animaation rendaamiseen olisi kulunut vartin sijaan monta päivää. Nopeiden, tyylilteltyjen videoiden ja kuvien luomiseen Blender oli mainio työkalu ja palveli tavoitteitani.

Työkalun opiskeluprosessiin kului paljon aikaa, enkä olisi ryhtynyt siihen ellen haluaisi käyttää ohjelmaa tulevaisuudessa. Oppiminen oli kuitenkin nopeaa ja etenin paljon pidemmälle kuin uskalsin odottaa. Blender on ilmaisena ohjelmana aina saavutettavissa, eikä täten kalliiden lisenssien tai maksumuurien takana. Kuvitusta opiskelleena olen kiinnostunut kokeellisesta arkkitehtuurigrafiikasta ja toisaalta arkkitehtuurimaailman representaation hyödyntämistä muiden aiheiden kuvittamisessa. Uusien työkalujen kokeilu tuottaa samaan aikaan lisätyötä mutta mahdollistaa myös uusien työskenelytapojen keksimisen. Kurssin puitteissa käytetty aika oli tehokas lähtölaukaus ohjelman oppimiselle, ja tavoitteenani on jatkaa sen opiskelua tulevaisuudessa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *