James Cornerin vaihtuvat maisemat

Maisema-arkkitehti James Corner (s. 1961) on kenties parhaiten tunnettu yrityksensä James Corner Field Operationsin (JCFO) suunnittelemasta New Yorkin High Linesta (rak. 2009-14) (1). Hylättyjen teollisuusraiteiden muutos monilajiseksi, korotetuksi 2,4 km pituiseksi viheryhteydeksi oli sen verran ainutlaatuinen kaupunki-interventio, että se tulee tasaisin väliajoin esiin maisema-arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun diskurssissa, opetuksesta suunnittelupalavereihin ja sosiaalisen median kaupunkifoorumeihin. Myös Corner itse koki High Linen haastaneen jälleen kerran oman käsityksensä maisemasta (1). Tämä on melko hyvin jo kolmen vuosikymmenen ajan maisemaa eri näkökulmista käsitelleeltä kirjoittajalta, opettajalta ja suunnittelijalta.

Cornerin (High Linea edeltäviin) ajatuksiin maisemasta, kulttuurista ja luonnosta sekä näiden yhteyksistä ja ristiriidoista on mahdollista perehtyä muun muassa teoksen Landscape Imagination: Collected Essays of James Corner 1990-2010 (2) kautta. Teos nostaa 20 vuoden ajalta esiin useita kirjoituksia, joissa Corner tuo päivänvaloon ja haastaa maisema-arkkitehtuurin suunnittelukonventioiden taustalla olevia käsityksiä ja teorioita. Yksi keskeisimmistä teemoista on ikuisuuskysymys luonnon ja taiteen, maisemasuunnittelun ja -rakentamisen, ristiriidasta maisema-arkkitehtuurissa. Corner tuo teemaan uuden, edelleen vuonna 2019 ajankohtaiselta kuulostavan kannanottonsa seuraavissa teoksen teksteissä.

Ensi kertaa vuonna 1991 ilmestyneessä tekstissään “A discourse on Theory II: Three Tyrannies of Contemporary Theory and the Alternative of Hermeneutics” (3) Corner ehdottaa hermeneutiikkaa teknotieteellisen lähestymistavan vaihtoehdoksi. Hermeneutiikka, eli filosofinen suuntaus, jossa tutkitaan ja pyritään ymmärtämään ihmisen tekojen ja käytäntöjen merkityksiä (4), olisi nykyiset suunnittelukonventiot hylkäävä, ”sovitteleva” ja ihmislähtöinen lähestymistapa. Se perustuisi kolmen ”tyrannin” eli positivismin (objektiivinen, faktoihin perustuva todentaminen, luonnontieteellinen lähestymistapa (5)), paradigmojen (vallitsevan maailmankuvan) ja avant-garden (edelläkävijyys, rajojen rikkominen taiteessa) sijasta kulttuuriseen reflektoimiseen ja maiseman uudelleentulkintaan. Teoksen editoineen Alison Bick Hirshin mukaan Cornerin ajama hermeneuttinen lähestymistapa maisema-arkkitehtuuriin ammentaisi merkityksensä alueen historiasta ja tulkitsisi ne nykyhetken tarpeisiin (2). Corner jatkaa pohdintaansa 1997 ilmestyneessä “Recovering Landscape as a Critical Cultural Practice”, jonka teesit tarjoavat jo selvästi esimakua tulevalle High Line-hankkeelle. Tekstin mukaan tarkoituksena ei ole vain kaivaa esiin maiseman historiaa, vaan osallistaa maisema (engl. “Agency of Landscape”) haastamaan aktiivisesti kulttuurisia normeja ja konventioita (2).

Vuonna 1997 ilmestyneessä tekstissään ”Ecology and Landscape as Agents of Creativity”, Corner näkee puhtaan ekologisen ja ”teknotieteellisen” lähestymistavan maisema-arkkitehtuuria köyhdyttävänä, sillä se hylkää maisema-arkkitehtuurin alkulähteiden viisauden ja kulttuurisen merkityksen. Käsitys siitä, että subjektiivisuus, runollisuus ja taide kuuluvat yksityisiin gallerioihin ja että vastaukset ekologiseen kriisiin löytyvät instrumentaalisesta, luonnontieteellisestä lähestymistavasta, ei tavoita Cornerin mukaan maisema-arkkitehtuurin todellista potentiaalia. Sama pätee Cornerin mukaan täysin ilman ekologisia tavoitteita suunniteltuihin ympäristöihin, jotka ovat usein taantumuksellisia ja pinnallisia, vailla merkityksellisyyttä. Vastakkainasettelun sijasta tulisikin pyrkiä elävään, ekologiaa ja mielikuvitusta yhdistävään (engl. eco-imaginative) maisema-arkkitehtuuriin, joka monipuolistaisi ja vapauttaisi sekä kulttuurista että biologista elämää.

Cornerin filosofisia termejä pursuilevat kannanotot ovat tarttuneet rohkealla otteella haastaviin kysymyksiin ja muuttaneet käsityksiämme maisemasta ja maisema-arkkitehtuurin mahdollisuuksista vaikuttaa elämäämme. Vaikkei teksteistä voi aina vetää suoraa linjaa fyysisissä suunnittelukohteissa tehtyihin ratkaisuihin niiden teoreettisuuden ja filosofisuuden vuoksi, Corner on osoittanut kykynsä haastaa myös omat käsityksensä maisemasta suunnittelukohteidensa kautta.

Viitteet:

1 http://ladprofile.weebly.com/james-corner-1961.html [Viitattu: 17.12.2019]

2 Corner, J. 2014. Landscape Imagination: Collected Essays of James Corner 1990-2010. Bick Hirsh, A. (ed). Princeton Architectural Press 2014. E-book.

3 Corner, J. 1991. A discourse on Theory II: Three Tyrannies of Contemporary Theory and the Alternative of Hermeneutics. Landscape Journal – Design Planning and Management of the Land. Vol 10:2, 1991.

4 https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hermeneutiikka [Viitattu: 17.12.2019]

5 https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:positivismi [Viitattu: 17.12.2019]

Leave a Reply