Hyvä rakennustapa

Hanna Tajakka Viherarkki Oy:lta kertoi 23.10. hyvästä rakennustavasta ja rakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista. Termi ”hyvä rakennustapa” tai määritelmä ”hyvän rakennustavan mukainen” ovat tulleet esiin erilaisissa asiayhteyksissä, mutta niiden merkitys on jäänyt toistaiseksi hyvin epämääräiseksi. Kuntaliitto (1) määrittelee hyvän rakennustavan seuraavasti:

Hyvä rakennustapa käsitteenä on rakennusalan sisäinen normi, joka kattaa rakennuksen elinkaariajattelun lisäksi rakennusalalla alan itsensä sopimia ja yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä menettelyjä.  Menettelyillä päästään hyvään ja laadukkaaseen lopputulokseen.

Hyvä rakennustapa on oleellinen tekijä rakennuksen elinkaaren kannalta.  Elinkaareen kuuluvat tuotteen vaiheet sen raaka-aineista tuotteesta syntyvien jätteiden loppukäsittelyyn.  Rakentamisessa elinkaariajattelu tarkoittaa rakentamisen pitkäjänteisyyttä ja ominaisuutta, että rakennus kestää yli sukupolvien.  Rakenteiden ja materiaalien kestävyyden lisäksi rakennuksen muunneltavuus ja materiaalien uusiokäyttö purkamisen yhteydessä ovat huomioitavia asioita myös kunnallisissa määräyksissä.

Keskustellessamme omista käsityksistämme hyvästä rakennustavasta totesimme, että hyvä rakennustapa kattaa laadun kaikissa suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa. Tärkeää on myös rakentamisen ketjun hyvä yhteistyö ja osaava ohjaus. Tärkeä oivallus oli myös, ettei hyvä rakennustapa ole kiveen hakattu vaan se muuttuu ajan myötä tiedon ja kokemuksen lisääntyessä. Tästä kertovat muun muassa Google-haulla esiin tulevat otsikot kuten ”Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä” (Rakennuslehti (2)).

Hyvän rakennustavan tueksi on olemassa useita lakeja ja määräyksiä, ohjeita ja oppaita sekä yleisiä käytäntöjä. Hyvän rakennustavan eri tasoja voidaankin luokitella neljään luokkaan vaatimustason kasvaessa ehdottomien vaatimusten noudattamisesta ohjeistuksen ja yleisten käytäntöjen kautta detaljitason laatuvaatimuksiin. Ehdottomiin vaatimuksiin sisältyvät lait ja ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelma (keskittyy tosin rakennuksiin). Maisema-arkkitehdille tärkeitä ohjeita ovat muun muassa Infra-RYL, Maa-RYL ja VRT, jotka olivatkin monille tuttuja työprojekteista. Näitä kutsutaan rakentamisen yleisiksi laatuvaatimuksiksi. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE, (3)) ohjaavat kaikkia urakoita, ja niihin voidaan nojata esimerkiksi ristiriita- ja neuvottelutilanteissa.

Rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin eivät kuitenkaan sisälly ympäristö- ja työturvallisuusasiat, jotka nojaavat lainsäädännön vaatimuksiin ja suunnittelijan omaan asiantuntemukseen. Tajakka peräänkuuluttikin omaa kiinnostusta näihin asioihin, jotta niistä saataisiin enemmän kokemusta ja kokemusten kautta ohjeistusta. Hankkeita ja toimintamalleja on jo ympäristöasioihin liittyevien laatuseikkojen huomioimiseksi rakentamisessa. Muun muassa kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli (KESY) tarjoaa ohjeita muun muassa vesien ja ympäristönsuojelun, energiansäästön ja kierrätyksen teemoista. Käytännön kokemuksia kerätään tietopankkiin ja viedään ennen pitkää yleisiin laatuvaatimuksiin ja määräyksiin.

Kiinnostavia esiin nousseita yksityiskohtia ja termejä:

  • ”Ylläpito” ei enää vuodesta 2017 lähtien viittaa viheralueiden hoitoon, vaan oikea termi on kunnossapito.
  • Toimivuusvaatimukset ohjaavat katu- ja liikennealueilla rakenteen (esim. katupuun) elinkaaren aikaista käyttäytymistä, mitoitusta ja lopputuotteen laatua. Vastaavia ei kuitenkaan löydy esimerkiksi piha- tai puistopuille.
  • Kelpoisuusasiakirja on kooste materiaalikuvauksista, tarkastusasiakirjoista jne. (usein työmaamappi), jolla urakoitsija osoittaa, että kohde täyttää sille asetetut vaatimukset.

Hyvä rakennustapa on ylevä ja kiistattoman tärkeä tavoite, mutta tuottaako se helposti tylsää ja samanlaista ympäristöä kaikkialle? Tästä esimerkiksi keksimme heti leikkipaikat, joihin on vaikeaa tuoda mukaan mielikuvituksellisuutta ja yksilöllisyyttä tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksi. Käytännössä leikkipaikoilla näkyvät aina samat kuntien hyväksymät leikkivälineet ja –alustat, jotka täyttävät turvallisuusvaatimukset. Joskus on kuitenkin kyse siitä, ettei uskalleta soveltaa määräyksiä omiin tarkoituksiin, koska pelätään haasteita ja valituksia. Mikäli suunnittelija selvittää riskit ja ymmärtää, missä puitteissa määräykset joustavat, ei mikään estä häntä suunnittelemasta vaikkapa omia leikkivälineitä. Toki tilaajan tulee olla tällöin sitoutunut suurempiin kustannuksiin.

Lähteet:

1 Kuntaliitto, Hyvä rakennustapa: https://www.kuntaliitto.fi/opas-rakennusjarjestyksen-laatimiseen/6-opas-ja-mallimaarayksia/62-rakentamistapaohjeet-hyva

2 Rakennuslehti: https://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/

3 Urakkamaailma, YSE: https://www.urakkamaailma.fi/rakennusurakan-yleiset-sopimusehdot

Leave a Reply