EUTI C‑405/10, jätteensiirto – rikos

EUTI:n ratkaisussa C‑405/10 katsottiin jätteensiirto kielletyksi. Ks. päätös.

EUTI:n päätöksen lopputuloksesta:

“Jätteiden siirrosta 14.6.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 36 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 37 artiklan säännöksiä, luettuina yhdessä asetuksen N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA lueteltujen tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta, 29.11.2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1418/2007, sellaisena kuin se on muutettuna 29.7.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 740/2008, säännösten kanssa, on tulkittava siten, että hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden, joiden koodina on asetuksen N:o 1013/2006 liitteessä V olevan 1 osan luettelossa B mainittu B1120, vienti Euroopan unionista Libanoniin on kielletty.”

EUTI:n ennakkoratkaisuasiaa koskevan päätöksen tiivistetty lopputulos on sinänsä selvä, mutta kovin vaikealukuinen. Lyhyesti asiassa oli kyse saksalaisen yrityksen katalysaattoreiden viennistä Libanoniin. Alankomaiden viranomaiset pysäyttivät katalysaattorit ja Saksassa pantiin vireille rikosasia.

Saksalainen tuomioistuin – Amtsgericht Bruchsal – kysyi EUTI:lta: ”Onko [asetuksen N:o 1013/2006] 37 artiklan säännöksiä yhdessä [asetuksen N:o 1418/2007] säännösten kanssa tulkittava siten, että [Baselin yleissopimuksen] liitteessä IX mainittuun jätteiden luokkaan B1120 kuuluvien jätteiden siirto Libanoniin on kielletty?”

EUTI vastasi tähän kyllä. Pidemmät perustelut ovat sitten luettavissa itse päätöksestä. Itse rikosasia ratkaistaan myöhemmin Saksan lainsäädännön mukaisesti.

Yleisemmin päätös on mielenkiintoinen senkin vuoksi, että nykyisin kansallinen tuomioistuin ei enää välttämättä itse pysty arvioimaan rangaistavuutta, kun kyse on EU:n lainsäädännöstä riippuvaisesta kysymyksestä. EU:n ympäristölainsäädäntö omaa nykyisin erittäin syvälle kansallisiin oikeusjärjestelmiin ulottuvia vaikutuksia.

Posted by Ari Ekroos

About Ari Ekroos

Professor of Environmental and Energy Law at the University of Helsinki and Professor of Economic Law at the Aalto University. Ekroos is expert in environmental, climate and land use planning law. Ekroos has accomplished several research projects related to environmental and energy law (environmental protection legislation, energy related environmental law and nature conservation law) and environmental administration. Ekroos has also been involved with preparation of the most important parts of the Finnish environmental legislation. He has also been legal advisor in several legal cases.
This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *