Olemme luoneet videon tuotteemme demoversion käytöstä. Klikkaa tästä päästäksesi katsomaan sitä.

Kurssi on nyt tullut päätökseen. Tänään pidimme Grand Finalessa viimeisen pitchin, raportti on palautettu, ja on aika reflektoida syksyn kokemuksia.

Ryhmämme on saanut paljon arvokkaita opetuksia tiimissä tapahtuvan tuotesuunnittelun prosessista. Vaikka olisimme toivoneet, että prosessi olisi sujunut lineaarisemmin, ja että olisimme ehtineet käymään läpi vielä muutaman iteraation ja ainakin yhden lisätestauksen lopullisella demoversiolla, totuus on että suunnitteluprosessin poukkoileva luonne todennäköisesti vastasi paremmin todellisen elämän realiteetteja.

Pääsimme kuitenkin käsittelemään aihetta, joka oli ryhmäläisille tärkeä, ja josta jokainen oli motivoitunut oppimaan lisää. Olemme kiitollisia kurssin useista esityskerroista, sillä saimme arvokasta esiintymiskokemusta, joka palveli meitä hyvin myös Grand Finalea ajatellen.

Ensi kerralla emme pelkää epäonnistua usein ja nopeasti, ja pääsemme toivottavasti siten nopeammin kiinni lopulliseen ideaamme.

Ryhmä 12 kiittää!

Maanantaina 27.11. oli kurssin kenraaliharjoitus lopullista pitchiä varten. Ryhmämme pitchaajiksi valittiin Kia ja Akseli.

Muutimme näkökulmaamme tätä esitystä varten sen valossa, mitä puhuimme tehtävänantajamme kanssa, ja mitä palautetta olemme saaneet käyttäjäkyselyssä. Meille suositeltiin, että ottaisimme strategiaamme mukaan tunteisiin vetoamisen, sillä kovat ja tylsät faktat eivät houkuttele ihmisiä osallistumaan ja kiinnostumaan.

Tässä vaiheessa olimme koonneet jo hyvän määrän lähteitä työtä varten, joista erityisen hyödylliseksi on osoittautunut The Carbon Majors Databasen ”CDP Carbon Majors Report 2017”. Sieltä opimme muun muassa, että teollisen vallankumouksen jälkeen fossiilisten polttoaineiden takia ilmakehään on vapautunut 923 gigatonnia eli 923 000 000 000 000 kg hiilidioksidia.

Haluamme käyttää tätä lukua herättämään kiinnostusta ja eräänlaisena shokkielementtinä; toivottavasti syynä, miksi käyttäjä jatkaisi sivun tutkimista. Luku on kuitenkin niin suuri, että sen kokoluokkaa on lähes mahdotonta käsittää. Haluammekin yrittää konkretisoida tätä lukua vertaamalla sitä tunnettuihin maamerkkeihin, rakennuksiin tai muihin objekteihin.

Kuva 1: mockup kokovertailusta.

Lähdimme aluksi katsomaan mahdollisuuksia hyvin kansainvälisesti, ja käytimme kenraaliharjoituksissa esimerkkinä Empire State Buildingiä ja Manhattania. Saimme kuitenkin palautetta, että nämä saattavat olla suomalaiselle liian kaukaisia, ja että myös Suomi100-vuoden kunniaksi olisi sopivaa yrittää käyttää kotimaisia kohteita. Saimme ehdotuksen Dipolista, mitä pidimme hyvänä ideana. Tiedämme kuitenkin, että sen massa on todennäköisesti niin pieni, että vertailuluvusta tulee yhtä epämääräisen suuri kuin mitä Empire State Buildingistä kommentoitiin. Lisäksi emme ole toistaiseksi pystyneet selvittämään Dipolin tarkkaa painoa.

Olemme tekemässä verkkosivuistamme vielä yhtä käyttäjätutkimusta haastattelumuodossa, mutta sen lisäksi teetimme netin kautta kyselyn kartottaen käyttäjien suhtautumista ilmastonmuutoskeskusteluun. Saimme 108 vastausta. Emme ole tehneet vielä kvantitatiivista data-analyysia, mutta sieltä nousi esiin kaksi teemaa, jotka tukevat meidän päätöstämme lähestyä aihetta huumorin avulla:

1. Jopa 41.7% vastaajista sanoi, että ilmastonmuutoskeskustelu herättää heissä negatiivisia tunteita (vs. positiivisia 18.5% tai neutraaleja/siltä väliltä 39.8%).
2. 46.5% kaikista vastaajista ja 50% autonomistajista koki, että ilmastonmuutoskeskustelu on joskus tuntunut saarnaavalta tai syyllistävältä.

Haluamme välttää tällaista negatiivista lähestymistapaa, jotta käyttäjä pysyisi sivullamme ja todennäköisemmin tutustuisi aiheeseen.

Kenraaliharjoituksesta saimme hyvin konkreettista palautetta siitä, mitä täytyy muuttaa Grand Finalea varten. Lisäksi esitys meni teknisesti hyvin, ja sekin luo itsevarmuutta tulevaisuutta ajatellen.

Tällä viikolla havahduimme, että kurssin loppu alkaa häämöttää. Uutena tietona myös tuli raportin valmistus, jonka deadline on 1.12. Lisäksi kenraaliharjoitus 27.11 alkoi painaa päälle, sekä itse sivuston saaminen lopulliseen muottiin.

Jaoimme raportin eri osat ryhmän jäsenten kesken niin, että koko raportti olisi valmiina ennen joulukuuta. Kenraaliharjoituksen pitchaajat harjoittelevat pitchin sunnuntaina 26.11. Sivustoa muokataan jatkuvasti, ja se alkaa olla jo ulkoasua vaille valmis. Kaikki data on siis jo hommattu, sivusto pitää vain viimeistellä visuaalisesti.

Kokonaisuus alkaa siis jo hallussa. Seuravaat askeleet ovat raportin teko, sivuston lopullinen viilaus ja Grande Finaaliin valmistautuminen.  Kenraaliharjoituksista tuleva palaute auttaa tietysti paljon loppuesitykseen valmistautumisessa. Tulevat kaksi viikkoa siis ovat kiireisiä, mutta mitään ylitsepääsemätöntä ei ole.

Ryhmämme tapasi torstaina 16.11 tarkoituksena hahmotella valmiiksi mahdollista sisältöä sivustolle. Sivuston raamit on jo hyvällä mallilla, kuten edellisessä postauksessa näkyy. Sivusto siis jaetaan öljyn eri osa-alueisiin: poraus, kuljetus, jalostus ja loppukäyttö. Jaoimme aikaisemmin eri ihmisten tehtäväksi kerätä dataa kustakin osa-alueesta. Dataa alkaa jo olla kivasti, ja osa siitä on saatu muotoon, jota voisi suoraan hyödyntää nettisivulla.

Yllä on esimerkki siitä, miltä öljyn kuljetuksen data voisi näyttää. Muutkin osa-alueet ovat jo hyvällä mallilla, mutta eivät aivan valmiissa muodossa sivulle. Tätä kuitenkin jatketaan myös omalla ajalla, mutta todennäköisesti jo torstain 23.10 tapaamisessa alueet ovat valmiita.

Tehtävänä oli lisäksi valmistella posterin luonnos maanantaina 20.11. Tämän johdosta osa ryhmästämme tapaa maanantaiaamuna viimeistelemään luonnoksen. Osa ryhmää tapasi ylimääräisen kerran sunnuntaina 19.11 nettisivun kehityksen merkeissä.

Kokonaisuudessa olemme aikataulussa, eikä kurssin deadlinen kanssa tule todennäköisesti suurempia ongelmia – vaikka muita kiireitä kaikilla riittää.

Jatkamme yksimielisesti ryhmämme kanssa tapaamisia joka torstai. Tällä viikolla tapasimme lisäksi yhden ylimääräisen kerran tiistaina 7.11., jolloin keskityimme verkkosivun tekniseen toteutukseen.

Käytämme Bootstrapia ja valitsimme verkkosivuille pohjan, joka mukailee aikaisempaa ideointiamme yksinkertaisesta, alaspäin selattavasta sivurakenteesta. Pohjaan on helppoa upottaa erityyppistä dataa; erityisen hyödyllistä meille on, että kuvaajien rakentaminen on tehty hyvin helpoksi.

Seuraavat haasteet ryhmällämme ovat sisällön lisääminen sivulle, käyttäjätestaus, sekä verkkosivua ympäröivän kampanjan ideointi – eli miten saamme kohderyhmään kuuluvan käyttäjän verkkosivullemme? Tämä mielessä jaoimme tiistaina tiedonhakuvastuut öljyn vaiheiden mukaan matkalla bensiiniksi: poraus, kuljetus, jalostus ja loppukäyttö.

Tiistaina 14.11. tapaamme tehtävänantajamme, ja torstaina 16.11. tapaamme uudestaan työstämään lopputuotettamme.

Tarkoituksena on luoda useampi iteraatio lopputuotteesta (nettisivu) ennen grande finalea, jotta voimme validoida parhaimman mahdollisen ratkaisun. Tavoite iteraatiolle on olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta sivuston oleellinen data tulee huomatuksi.

Tuotteemme on siis nettisivu, eli BMC on rakennettu sen pohjalta. Muutaman lisähuomio siitä: ainoa avainresurssi on siis itse nettisivumme, koska muita tuotteita ei ole.  Asiakassegmenteissä sähköautoala on laitettu sillä ajatuksella, että öljystä luopuminen hyödyttäisi suoraan tätä kohderyhmää. Asiakassuhteemme ovat lyhytaikaisia, ja tämän takia sivun helppokäyttöisyyteen on pakko panostaa.

Sivuston käyttäjämäärien arvioon käytimme samanhenkisten palveluiden Facebook -sivujen ja Twitterin tykkäysmääriä. Esimerkiksi Sähköautot Nyt -sivuston 4 tuhatta, Greenpeace Suomi 59 tuhatta, Luontoliiton Twitter 9 tuhatta, Suomen luonnonsuojeluliitto Facebook 90 tuhatta ja Luontoliiton Facebook 13 tuhatta toimivat käyttäjämäärädatana. Arvioimme, että tästä kiinnostuneesta populaatiosta n. 10 prosenttia on ainakin mahdollista saada sivullemme, joten kyseessä on on luku 10-20 tuhannen välillä.

Liikevaihtoa meillä tulisi olemaan hyvin vähän. Sivustollamme voisi olla joitakin mainoksia, mutta mainostulot muodostaisivat silti vain hyvin pienen rahavirran. Käytännössä liikevaihtoa tulisi vain, jos jokin taho haluaisi ostaa sivustomme.

Kuluja tulee ainakin sivuston ylläpitoon Verkkohotellista (120€/vuosi) ja Domainista (17€/vuosi .info -päätteellä). Tämän lisäksi sivuston markkinointi on isoin kuluerä. Esimerkiksi Facebook hinnoittelee markkinoinnin klikkausten määrän mukaan, ja jos lähdemme tavoittelemaan viittä tuhatta klikkausta, nousee summa todennäköisesti tuhansiin euroihin. Jotta voisimme pyörittää palvelua onnistuneesti ensimmäiset pari vuotta, tarvitsemme n. 10 000€ alkupääoman markkinointiin ja ylläpitoon.

Haastattelun tulokset ja johtopäätökset

Haastattelimme sähköautoalan ja öljynjalostuksen vaikutusten asiantuntijaa, ja pyrimme vahvistamaan omaa käsitystämme kohderyhmästämme sekä validoimaan ensimmäisen iteraation perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Haastateltava piti kohderyhmäämme ”nuoret ympäristötietoiset korkeakouluopiskelijat” hyvänä rajauksena, mutta voisimme lisätä myös vakituisessa työsuhteessa olevan henkilön kohderyhmäämme. Lopulta kyse on kuitenkin siitä, valitseeko kohderyhmämme henkilö bensiini- vai sähköauton esimerkiksi tulevaksi työsuhdeautokseen.

Pääsimme näkemään muutamia esimerkkejä vastaavista aiheista tehtyjen tutkimusten esitystavasta, ja havaintomme vastasivat pitkälti ensimmäisen iteraatiomme tuloksia. Kuluttajille on tärkeää nähdä tulokset yksinkertaisena, ja esimerkiksi diaesityksessä on toimivaa esittää aina yksi asia kerrallaan yhdellä kalvolla. Öljyn tapauksessa myös CO2-päästöjen tarkka erittely vetoaa hyvin kuluttajiin, sillä CO2-päästöjen huono vaikutus ympäristöömme on laajasti tiedossa. Haastateltava painotti meille juurikin öljyn jalostuksesta muodostuvien CO2-päästöjen osuudesta, sillä sieltä voisi löytyä tutkimuksemme kannalta oleellisimpia ”piilokustannuksia”.

Reflektointi ja seuraava iteraatio

Teimme ensimmäisen iteraatiomme käyttäen hyödyksi jo olemassa olevaa nettisivua öljyn kustannuksista eri valmistajamaissa. Sivu vastasi ulkoasultaan ja sisällöltään pitkälti suunnittelemaamme nettisivua, joten pidimme sitä toimivana käyttäjätestaustamme varten. Olisimme varmasti saanut luotettavampaa dataa, jos olisimme käyttäneet omaa valmista nettisivuamme. Nettisivumme ei kuitenkaan ollut vielä sillä tasolla, että siitä olisi saanut järkevää palautetta. Saimme kuitenkin melko relevanttia tietoa siitä, mihin suuntaan lähdemme nettisivuamme kehittämään, esimerkiksi sisällön ja designin suhteen. 

Toisen iteraation tavoitteena on saada relevanttia sisältöä nettisivulle, huomioiden ensimmäisestä iteraatiosta saatu palaute. Meidän tulee analysoida syvemmällä tasolla, kuinka ja missä muodossa informaatiota tulisi esittää sekä mikä informaatio on tärkeää asiakkaalle. Meidän tulee miettiä ketä sivu todellisuudessa palvelee ja miten sivustolle saataisiin näkyvyyttä. Seuraavalla viikolla (viikko 44) tavoitteena on saada nettisivu siihen kuntoon, että voimme aloittaa uudet käyttäjätestaukset. Viikolla 45 suoritamme uudet käyttäjätestaukset, joiden pohjalta voimme jatkokehittää sivuamme ja ideaamme sivuston suhteen. Kahden viikon päästä meillä tulisi olla taas uusia ideoita sen suhteen, mitkä ovat seuraavat askeleet projektissamme.

Kysynnän kartoituksen tulokset

Aiemmin tehdyssä Google Formsilla toteutetussa alustavassa kiinnostusta kartoittavassa kyselyssä saimme yhteensä 109 vastausta. Vastaajat jaoteltiin ikähaarukoittain.

Vastaajissa on yliedustettuna nuoret korkeakouluopiskelijat, eikä tämä vastaa läpileikkausta koko Suomen kansasta. Olemme kuitenkin optimistisia siitä, että tästä voidaan vetää alustavia johtopäätöksiä tuotteemme kiinnostuksesta, sillä vastaajien demografia kuuluu kohderyhmäämme.

Kartoitimme vastaajien asenteita kysymyksillä ”Kutsuisitko itseäsi ympäristötietoiseksi?” ja ”Vaikuttaako tuotteen ekologisuus ostopäätökseesi?” Molemmissa noin 2/3 vastasi ”kyllä”. Tulokset myötäilivät oletuksiamme vastaajajoukon käyttäytymisestä, mutta on myös otettava huomioon, että ei-vastauksella on voitu tulkita olevan negatiivinen stigma, joka on saattanut painottaa neutraaleja vastaajia myönteisen vastauksen puolelle.

Vastaukset tukivat myös oletustamme, että ne ihmiset jotka ovat ympäristötietoisia ja tekevät ekologisuuden perusteella ostopäätöksiä ovat kohderyhmäämme. Kiinnostusta osoitti prosentuaalisesti hyvin samansuuruinen määrä ihmisiä, ja oli yleistä, että jos oli kiinnostunut verkkosivusta, oli vastannut aikaisempiin kysymyksiin myös ”kyllä.”

Ensimmäinen käyttäjätutkimus: haastattelu

Käytimme haastattelupohjana verkkosivua, joka oli mahdollisimman lähellä sitä, mitä tulemme itse tekemään kurssin aikana.

http://graphics.wsj.com/oil-barrel-breakdown/

Annoimme jokaiselle ryhmän jäsenelle tehtäväksi näyttää verkkosivu yhdelle ihmiselle. Tutkimushenkilöltä kysyttiin, voidaanko heitä haastatella anonyymisti, ja että haastatteluun menee noin kymmenen minuuttia. Hänelle esiteltiin lyhyesti meidän projektimme. Henkilölle annettiin muutama minuutti (noin viisi) selata sivua omaan tahtiinsa, minkä jälkeen häneltä kysyttiin, mitkä (noin kolme) asiaa jäivät päällimmäisinä hänen mieleensä, ja miksi. Haastattelija teki muistiinpanoja.

Keräsimme vastauksista tärkeimmät pointit ja niistä näkyy melko hyvin mitä meidän kannattaisi omassa projektissamme tehdä. Tiivistettynä artikkelin kieli oli vaikeasti ymmärrettävää ja yhdistettynä ”tylsään ja värittömään ulkonäköön” tämä johti siihen ettei tekstistä jäänyt yhedellekään haastateltavalle paljoa käteen. Kuvaajat toimivat siinä huomattavasti paremmin, vaikka niissäkin olisi vähän parannettavaa.

Näistä pointeista voidaan heti keksiä muutama asia mihin keskittyä. Koska loppukäyttäjämme tulevat olemaan valmistautuneita vain lyhyeen lukaisuun samalla tavalla kuin haastateltavat eivätkä tiedä aiheesta välttämättä ennalta kovin paljoa, kannattaa meidän keskittyä siihen, että sivu kiinnittää heti huomion väreillä ja kuvilla sekä käyttää helposti ymmärrettävää kieltä ja/tai kuvaajia tiedon perille saamiseksi.

Tarkat haastattelumuistiinpanot:
https://docs.google.com/document/d/1pT_mhttJYA2BeQrFusqLeVNJNwy6wCV9k4zGnDChESY/edit?usp=sharing

Yllä on luennolla tehdyt Lean Canvas -lakanat.

Emme varsinaisesti ratkaise mitään ongelmaa – selvitämme vain, mitä kustannuksia syntyy, kun litra öljyä matkaa porauslautalta pistooliin Suomessa. Tehtävänannosta tietysti saa ongelman ajattelemalla, että kuluttajalla olisi tällaiseen tietoon oikeus.

Keräsimme kyselyiden kautta tietoa, kuinka moni haluaisi tietää kustannuksista tankatun bensiinin taustalla. Yli 60 prosenttia vastasi, että haluaa. Kyselyn muihin elementteihin otetaan kantaa myöhemmin, mutta tämäkin osoittaa, että käyttäjä kokee ongelmalliseksi erityisesti tiedon puutteen.

Lopputuotteemme on todennäköisimmin nettisivu. Arvolupauksemme on, että nettisivulla on puolueeton tieto erilaisista kustannuksista, joita koko prosessissa syntyy eri vaiheissa.

Yllä on rautalankamalli lopputuotteemme visualisoinnista. Tarkoitus on rakentaa alaspäin scrollattava sivu, joka esimerkiksi kohta kohdalta kävisi läpi prosessin öljynporauslautalta itse bensapistooliin aiheuttamat kustannukset. Visualisointina toimisi selkeät kuvat, ja käyttäjäystävällisyys on iso prioriteetti. Tekstiä syntyy kuvan ympärille, mutta ymmärrettävässä muodossa.

Toisessa viikottaisessa tapaamisessamme torstaina 5.10.2017 järjestimme tilaisuusturnauksen edellisen viikon ideointien pohjalta. Epätavallinen myytinmurtaja-tyyppinen aiheemme pakotti meidät ajattelemaan ja soveltamaan tehtävänantoa, sillä tähän asti ei ollut ollut selvää, mikä ryhmämme lopputuote voisi olla – tai olimmeko ylipäätään tekemässä konkreettista lopputuotetta.

Lähdimme liikkeelle aiemmin päätetystä (ja ensimmäisen esityksen yhteydessä Stinan kannustamasta) ideasta, että suuntaamme projektimme vastuulliselle, ympäristötietoiselle kuluttajalle. Koska itse aiheemme sisältö on tehtävänannossa hyvin selkeästi rajattu, päätimme keskittää ideointimme siihen, missä muodossa meidän tulisi esittää lopullinen visualisoitu analyysimme käyttäjälle.

Aloitimme ideoimalla vapaasti erilaisia vaihtoehtoja lopputuotteelle niitä tässä vaiheessa kritisoimatta. Sen jälkeen numeroimme ideat yhdestä seitsemään, ja järjestimme näille tilaisuusturnauksen.

Koska tähän mennessä ideoita ei ollut vielä kritisoitu ollenkaan, ensimmäisen kierroksen kriteeri oli yksinkertaisesti, että toteuttaako idea tehtävänannon. Tässä vaiheessa eliminoitiin kaksi vaihtoehtoa. Seuraavaksi tarkasteltiin sitä, kuinka helposti jaettavissa (ja siten saavutettavissa mahdollisimman laajalle yleisölle) idea oli.

Viimeisiin kolmeen ideaan päädyttiin tutkailemalla ryhmäläisten osaamista. Videosta, interaktiivisesta diaesityksestä (Prezi) ja verkkosivusta päädyimme yksimielisesti siihen, että verkkosivu oli tässä vaiheessa paras ideamme. Sen vahvuuksiksi mainittiin muun muassa, että siihen voi upottaa monenlaista mediaa, ryhmässämme on taitoja sen suunnitteluun, se on interaktiivinen, ja siten mielenkiintoisempi kuin diaesitys.

Ryhmämme mission statement kuuluu seuraavasti:

Selvittää ja visualisoida, mitä piilotettuja kustannuksia syntyy yhden bensiinilitran tuotannossa.

Lisäksi Risto Sarvaksen pitämän perjantain 6.10. luennon käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta jälkeen ryhmässä syntyi idea, että kartottaisimme tuotteemme kysyntää Google Forms -kyselyllä. Kysely on tarkoituksella hyvin lyhyt ja nopea täyttää: ikähaarukka, kolme monivalintakysymystä (kyllä, ei, muu) ja viimeiseksi avoin tekstikenttä, joka ei kuitenkaan ole pakollinen.

Koska olemme identifioineet yhdeksi potentiaaliseksi kohderyhmäksi meidät itsemme, eli nuori korkeakouluopiskelija, toivomme tavoittavamme kyseiset henkilöt jakamalla kyselyä omissa sosiaalisissa verkoissamme.