Kestävä kehitys ja kuluttajien mieltymykset

Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia käyttämiensä tuotteiden eettisyydestä. He haluavat, että tuotteet on suunniteltu ja tuotettu luonnonvaroja säästäen sekä työntekijöiden perusoikeuksia kunnioittaen. Näkyvätkö tällaiset tavoitteet kuluttajien ostokäyttäytymisessä, vai esittävätkö he vain tällaisia toiveita julkisuudessa?

Tutkimme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kuluttajien tuoteominaisuuksiin liittyviä preferenssejä (mieltymyksiä eri vaihtoehtojen välillä) ja niiden vaikutusta toimitusketjujen hallintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa tuotteiden ominaisuuksia, jotka vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin. Esimerkkituotteena käytimme matkapuhelimia ja preferenssi-informaatiota keräsimme suurelta joukolta Aalto-yliopiston eri koulujen opiskelijoita.

Löysimme neljä erilaista kuluttajaryhmää: päivittäjät, budjetoijat, ympäristöaktivistit ja harvoin puhelinta vaihtavat. Näihin ryhmiin kuuluvien opiskelijoiden näkemyksiä verrattiin myös Suomesta kerättyyn Atlas-asennedataan sen selvittämiseksi, ovatko eri ryhmiin kuuluvat henkilöt todennäköisesti ”ympäristöystävällisiä”.

Päivittäjiä oli yhteensä 22,1 % kaikista vastanneista ja he uusivat puhelimensa keskimäärin 18 välein. Päivittäjät olivat nimensä mukaan kiinnostuneita pääasiassa ohjelmistojen ja laitteiden päivityksestä eivätkä he olleet valmiita maksamaan lisähintaa ympäristöystävällisistä puhelimista.

Budjetoijia oli yhteensä 10,9 %. Tähän ryhmään kuuluu pääasiassa miehiä, jotka hankkivat halpoja puhelimia. Tähän ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli muita opiskelijoita vähemmän vihreitä arvoja eivätkä he olleet valmiit maksamaan lisähintaa ympäristöystävällisistä puhelimista.

Ympäristöaktivisteja oli yhteensä 40,8 %. He olivat pääosin yli 27 vuotiaita naisia. He myös pitivät tärkeänä, ettei tuotteissa tai tuotannossa ole käytetty ympäristölle vaarallisia materiaaleja ja, että koko toimitusketjussa on otettu huomioon kestävä jätteenkäsittely. Edelleen tämä ryhmä piti tärkeänä sitä, mitä tuotteelle tapahtuu elinkaaren päättyessä ja miten sen osat ja komponentit kierrätetään.

Harvoin puhelinta vaihtavavia oli yhteensä 26,2 %. He olivat pääosin alle 27 vuotiaita ja heille tärkeintä on puhelimen kestävyys ja pitkää käyttöikä. Harvoin puhelimia vaihtavat eivät ole halukkaita maksamaan lisähintaa ympäristöystävällisistä puhelimista.

Kuluttajien suhtautuminen erilaisiin tuotteiden ominaisuuksiin vaihtelee suuresti riippuen kuluttajien elämänarvoista. Vaikka suuri osa kuluttajista on entistä kiinnostuneempi käyttämiensä tuotteiden eettisyydestä, vain osa kuluttajista on valmis maksamaan lisähintaa eettisistä tuotteista. Osa kuluttajista näyttää arvostavan enemmän tuotteiden teknisiä ominaisuuksia, puhelimen pitkäikäisyyttä ja halpaa hintaa.

Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus tuotteiden eettisyyttä kohtaan edellyttää yrityksiltä toimitusketjujensa tehokasta hallintaa. Niiden tulee myös kyetä ottamaan erilaiset kuluttajaryhmät huomioon tuotesuunnittelussa ja markkinoinnissa.

Markku Kuula

Allekirjoittanut on ollut mukana kirjoittamassa artikkelia Consumer preferences for sustainability and their impact on supply chain management – The case of mobile phones, joka on julkaistu lehdessä: International Journal of Physical Distribution & Logistics Management Vol. 43 No. 5/6, 2013

Logistiikka on aliarvostettu strateginen kilpailutekijä

Suomalaisyritykset kilpailevat jatkuvasti kiristyvillä maailman markkinoilla. Niiden menestykseen vaikuttaa se, miten hyvin ne pystyvä hallitsemaan koko toimitusketjunsa. Toimitusketjun hallintaan liittyy monia eri asioita kuten alihankinta- ja myyntikanavien valinta, varastointipäätökset ja kuljetustapojen ja – reittien hallinta.

Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2014 logistiikkaselvityksen mukaan suomalaisten teollisuuden ja kaupan alan yritysten logistiikkakustannukset olivat vuonna 2011 12,1 % ja vuonna 2013 13,4 % niiden liikevaihdosta. Vastaavasti Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2012 logistiikkaselvityksen mukaan suurten suomalaisten teollisuuden ja kaupan alan yritysten kilpailukyvystä 35 – 45 % johtuu logistiikasta ja, että yritykset voivat vaikuttaa vain noin puoleen logistisesta kilpailukyvystään. Toinen puoli logistiikan kustannuksista johtuu Suomen sijainnista Euroopan kartalla sekä infrastruktuurista, erilaista veroista ja veroluonteisista maksuista.

Edellä mainitussa vuoden 2014 selvityksessä osoitetaan myös, että sekä teollisuuden että kaupanalan yritykset ovat lisänneet logistiikkapalveluiden ulkoistamista vuodesta 2006 vuoteen 2014. Esimerkiksi teollisuus on lisännyt ulkoistusta paluulogistiikassa 16 %, logistiikan lisäarvopalveluissa 12,5 % ja kotimaisissa kuljetuksissa 9 %. Vastaavat kasvuluvut kaupanalalla ovat olleet 15 %, 2 % ja 10 %.

Tässä tilanteessa yritykset tarvitsevat oman logistiikkastrategiansa, joka määrittää, mitä toimintoja ja, missä laajuudessa niitä ulkoistetaan. Lisäksi yritykset tarvitsevat henkilön hoitamaan palvelusopimuksiaan. Tällöin on myös tärkeää löytää juuri oikeanlaiset logistiikkapalveluiden tarjoajat, jotka kykenevät kehittämään sekä omaa palvelutarjontaansa että tehokkuuttaan palvelua tarvitsevien yritysten eduksi.

Viime syksyn ja tämän kevään aikana Suomessa, Panamassa Puerto Ricossa ja Venäjällä on tehty kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää logistiikkapalveluiden tarjoajien IT-, palvelu-, innovaatio- ja kestävään kehitykseen liittyviä kyvykkyyksiä ja niiden yhteyttä operatiiviseen ja taloudelliseen tulokseen. Lisäksi kyselyn perustella selvitetään, vaikuttavatko teknologiaan liittyvä epävarmuus, erilaiset riskit, informaation jakaminen palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä tai pitkäaikainen asiakkuussuhde kyvykkyyksien lisäksi yritysten menestykseen. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikka-aineen tutkijat analysoivat tällä hetkellä yhdessä University of Puerto Ricon tutkijoiden kanssa kyselytutkimusprojektin tuloksia. Edelleen kyselyn perusteella saadaan tietoa näiden kolmen maan logistiikkapalvelun tuottajien välisistä eroista.

Tutkimuksen tulosten perusteella voivat toisaalta logistiikkapalveluiden tarjoajat keskittyä kehittämään sellaisia kyvykkyyksiä, joiden tiedetään parantavan sen suorituskykyä. Toisaalta näiden tulosten perusteella logistiikkapalveluja käyttävät yritykset voivat arvioida, millaisia kyvykkyyksiä omaavilta palveluntarjoajilta niiden kannattaa palveluita ostaa.

Markku Kuula

Kirjoittaja on vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 3rd party logistics – LSPs Capabilities and Performance tutkimushankkeesta, jossa usean maan tutkijat keräävät yhdessä kansainvälistä vertailutietoa logistiikkapalveluiden tarjoajien kyvykkyyksistä ja niiden yhteyttä operatiiviseen ja taloudelliseen tulokseen.

Liika sääntely hidastaa logistiikka-alan kehitystä

Logistiikka-alan toimintaympäristö kehittyy positiivisesti, mutta tuhotaanko tämä kehitys potentiaali uusilla säännöksillä? Informaatioteknologia mahdollistaa uusia toimintatapoja, verkkokauppa kehittyy, kaupungistuminen jatkuu, väestö ikääntyy, kierrätys ja sääntely lisääntyvät. Nämä megatrendit muokkaavat elinympäristöämme nopeutuvalla kellotaajuudella. Miten ne sitten vaikuttavat logistiikkatoimialaan?

Informaatioteknologia mahdollistaa monia asioita, joiden hoitaminen aikaisemmin oli joko mahdotonta tai erittäin kallista. Tällaisia asioita ovat mm.: ”älykkäät kaupungit”, verkkokauppa, rahdin ajantasaisen seuranta, tullausten sähköinen hoitamisen ja automaattivarastot. Informaatioteknologian avulla pystytään tehostamaan logistiikkaketjun toimintaa ja saavuttamaan mitattavia kustannushyötyjä.

Älykkäät kaupungit tulevat ohjaamaan telematiikan ja analytiikan avulla liikennevirtoja uudella tehokkaammalla tavalla. Verkkokauppa lisääntyy ja uusia tuoteryhmiä tulee jatkossa verkkokaupan piiriin. Tämä lisää pakettien kuljettamista kuluttajille, joko suoraan koteihin tai kotien lähellä sijaitseviin jakelupisteisiin. Tämä edellyttää uusien pakkaus- ja kuljetusratkaisujen kehittämistä. Elintarvikkeiden kylmäketjut eivät saa katketa ja pakkausten tai pakkausmateriaalien tulee olla kierrätettäviä.

Kuluttajien tarpeiden muuttuessa on mahdollista, että elintarvikkeet kuljetetaan suoraan heidän omiin jääkappeihinsa. Tässä on apuna tietotekniikkaan perustuvat asuntojen uudet lukitusjärjestelmät, jotka mahdollistavat kertakäyttöiset ovikoodit. Kaikki uudet kuljetustavat eivät kuitenkaan ole sallittuja. Esimerkiksi USA:ssa Amazon halusi hoitaa kotiinkuljetukset kauko-ohjattavilla pienoishelikoptereilla, mutta se kiellettiin turvallisuussyihin vedoten. Ikääntyvän väestön toimintakyky alenee ja monet ikäihmiset tulevat käyttämään enenevässä määrin takseja ja tilaamaan päivittäistavaraostoksensa koteihinsa.

Samalla, kun yllä esitetyn kaltaiset positiiviset logistiikkatoimialaa tehostavat ja uusia mahdollisuuksia luovat asiat kehittyvät, lisääntyy myös toimialaa koskevat rajoitukset ja muut kehitystä hankaloittavat asiat.

Tavaran kuljettamista tultaneen todennäköisesti rajoittamaan taajamissa kaupunkirakenteen tiivistyessä. Kuljetuksille tullaan asettamaan aikaikkunoita ja kokorajoituksia. Nämä uudet rajoitukset ja säännökset tulevat vaikeuttamaan yritystoimintaa ja aiheuttamaan lisäkustannuksia.

Rikollisuus sekä terrorismin uhka haittaavat jo nyt merkittävästi logistiikkayrityksiä ja niiden vuoksi tullaan säätämään uusia tulevaisuussäännöksiä. Ne voivat hankaloittaa kaikenlaista liikkumista ja nostaa logistiikan kustannuksia. Lastien tarkastamiseen ja seurantaan uhrataan yhä enemmän voimavaroja. Teiden kunnossapitoon käytettävien määrärahojen riittämättömyys on nykyisellään kuitenkin terrorismin uhkaa huomattavasti suurempi turvallisuusriski Suomessa, tälle asialle ei kuitenkaan olla lähiaikoina tekemässä mitään erityistä.

Sekä kansallisten että EU säädösten lisääntyminen vaikeuttavat jo nyt monella tavalla kuljetusyrittäjien toimintaa. On vaikea ymmärtää, mitä hyötyä asetetuista ammattipätevyysvaatimuksista on kuljetusyrityksille tai tieturvallisuudelle. Erilaiset ammattipätevyyskurssit lisäävät vain yritysten kustannuksia ja turhauttavat kuljettajia.

Päätöksentekijöillämme on myös taipumus lisätä tai kiristää säännöksi, jos tieliikenteessä sattuu vakava onnettomuus. Tämä siitä huolimatta, että onnettomuudet sattuvat pääasiassa siksi, ettei nykyisiäkään liikenne sääntöjä noudateta. Hyvänä esimerkkinä tästä on joku vuosi sitten Munkkiniemen Puistotiellä sattunut onnettomuus, jossa kuoli koulutyttö. Onnettomuuden johdosta nopeusrajoitusta alennettiin 10 km/h. Tässä tapauksessa yliajaja ei noudattanut olemassa olevia säännöksiä. Jotenkin tuntuu, että päätöksentekijät haluavat vain reagoida nopeasti välittämättä onnettomuuksien todellisista syistä. Rajoitusten lisäämisen sijaan, pitäisi pohtia, miksei olemassa olevia säännöksiä noudateta.

Markku Kuula

Kirjoittaja on Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan professori.