Oppia Englannin uudistuksesta sote-alueiden vastuisiin

Terveyspalveluiden tuotannon uudistuksia on toteutettu viime vuosina useissa eri maissa. Suomen uudistuksen ajankohta mahdollistaa sen, että Suomessa ei tarvitse toistaa muualla jo tehtyjä virheitä. Tietoa muiden maiden uudistuksista on kattavasti saatavilla vertailutiedoksi.

Sote-alueiden määrän lisäksi keskeinen kysymys sote-alueiden osalta ovat niiden hallintorakenteet. Englannissa perinteikäs National Health Service (NHS) toimii näennäisen keskitetysti. Organisaatio on kansallinen, mutta päätöksenteko palvelutuotannon toteuttamisesta on hajautettu yli 200 alueelliselle organisaatiolle. Hallinnon hajauttamisen haasteena on alueellinen eriarvoisuus sekä potentiaali päällekkäisille toiminnoille. Nähtäväksi jää onko lähipäivinä julkistettavan Suomen alueiden määrä tarpeeksi alhainen haasteiden välttämiseksi.

Englannissa NHS:ää uudistettiin merkittävästi vuonna 2013. Uudistuksessa korostettiin markkinoiden hyödyntämistä palvelutuotannossa. Mainittakoon, että myös Englannissa vuosittain kasvaneet kulut olivat muutoksen ajajana. Muutoksen jälkeen yksityisen sektorin hyödyntäminen palvelutuotannossa on lisääntynyt vaihtelevin seurauksin. Yksityisen palvelutuotannon tasossa on esiintynyt palvelun sisältöön ja laatuun liittyviä vakaviakin ongelmia. Näistä aiheutuneet kohut ovat kyseenalaistaneet palvelutuotannosta vastaavien alueellisten organisaatioiden kyvyn johtaa ulkoistettua palvelua.

Sote-alueilla on oltava organisaatioissaan riittävä osaaminen palveluntuotantotavan harkintaan ja palvelujohtamiseen riippumatta palvelun tuotantotavasta. Toimintakykyisen organisaation edellytyksiä ovat riittävät resurssit sekä kustannustehokas hallintorakenne. Tukitoimintojen keskittäminen tai ulkoistaminen on tyypillinen keino tehokkuuden tavoittelussa. Kriittistä on kuitenkin tunnistaa mitkä toiminnot todella ovat tukitoimintoja.

Englannissa ulkoistaminen ja ulkoistetun palvelun johtaminen luokiteltiin tukitoiminnoiksi ja ne keskitettiin alueellisten organisaatioiden ulkopuolelle. Hankinnan ammattilaisten poissaolo paikallisesta päivittäisestä palvelujohtamisesta on epäilemättä vaikuttanut ongelmiin ulkoistetun palvelun laadussa. Palvelutuotannon tuotantotavan arviointi ja palvelutuotannon johtaminen eivät missään nimessä ole sote-alueiden tukitoimintoja, ne ovat tulevien palveluorganisaatioiden keskeisimmät vastuut.

Yksityisellä sektorilla tulee jatkossakin olemaan rooli suomalaisessa sote-palveluiden tuotannossa. Julkinen sektori ei pysty omilla resursseillaan tuottamaan palveluita kaikkien kansalaisten tarpeisiin. Keskeistä kansalaisten kannalta uudistuksessa on minkälaisilla resursseilla julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta on alueellisesti mahdollista tulevaisuudessa johtaa. Liian vähäiset resurssit johtavat ongelmiin. Luodaan siis sote-uudistuksella uusia toimivia tapoja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon johtamiseen, ei toisteta muiden virheitä. Opitaan niistä ja onnistutaan kerralla paremmin.

Suvituulia Taponen tutkii julkisen palvelutuotannon tehostamisen keinoja hankintojen avulla.

 Kuva Helsingin kaupungin mediapankki / Seppo Laakso