Logistiikka on aliarvostettu strateginen kilpailutekijä

Suomalaisyritykset kilpailevat jatkuvasti kiristyvillä maailman markkinoilla. Niiden menestykseen vaikuttaa se, miten hyvin ne pystyvä hallitsemaan koko toimitusketjunsa. Toimitusketjun hallintaan liittyy monia eri asioita kuten alihankinta- ja myyntikanavien valinta, varastointipäätökset ja kuljetustapojen ja – reittien hallinta.

Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2014 logistiikkaselvityksen mukaan suomalaisten teollisuuden ja kaupan alan yritysten logistiikkakustannukset olivat vuonna 2011 12,1 % ja vuonna 2013 13,4 % niiden liikevaihdosta. Vastaavasti Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2012 logistiikkaselvityksen mukaan suurten suomalaisten teollisuuden ja kaupan alan yritysten kilpailukyvystä 35 – 45 % johtuu logistiikasta ja, että yritykset voivat vaikuttaa vain noin puoleen logistisesta kilpailukyvystään. Toinen puoli logistiikan kustannuksista johtuu Suomen sijainnista Euroopan kartalla sekä infrastruktuurista, erilaista veroista ja veroluonteisista maksuista.

Edellä mainitussa vuoden 2014 selvityksessä osoitetaan myös, että sekä teollisuuden että kaupanalan yritykset ovat lisänneet logistiikkapalveluiden ulkoistamista vuodesta 2006 vuoteen 2014. Esimerkiksi teollisuus on lisännyt ulkoistusta paluulogistiikassa 16 %, logistiikan lisäarvopalveluissa 12,5 % ja kotimaisissa kuljetuksissa 9 %. Vastaavat kasvuluvut kaupanalalla ovat olleet 15 %, 2 % ja 10 %.

Tässä tilanteessa yritykset tarvitsevat oman logistiikkastrategiansa, joka määrittää, mitä toimintoja ja, missä laajuudessa niitä ulkoistetaan. Lisäksi yritykset tarvitsevat henkilön hoitamaan palvelusopimuksiaan. Tällöin on myös tärkeää löytää juuri oikeanlaiset logistiikkapalveluiden tarjoajat, jotka kykenevät kehittämään sekä omaa palvelutarjontaansa että tehokkuuttaan palvelua tarvitsevien yritysten eduksi.

Viime syksyn ja tämän kevään aikana Suomessa, Panamassa Puerto Ricossa ja Venäjällä on tehty kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää logistiikkapalveluiden tarjoajien IT-, palvelu-, innovaatio- ja kestävään kehitykseen liittyviä kyvykkyyksiä ja niiden yhteyttä operatiiviseen ja taloudelliseen tulokseen. Lisäksi kyselyn perustella selvitetään, vaikuttavatko teknologiaan liittyvä epävarmuus, erilaiset riskit, informaation jakaminen palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä tai pitkäaikainen asiakkuussuhde kyvykkyyksien lisäksi yritysten menestykseen. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikka-aineen tutkijat analysoivat tällä hetkellä yhdessä University of Puerto Ricon tutkijoiden kanssa kyselytutkimusprojektin tuloksia. Edelleen kyselyn perusteella saadaan tietoa näiden kolmen maan logistiikkapalvelun tuottajien välisistä eroista.

Tutkimuksen tulosten perusteella voivat toisaalta logistiikkapalveluiden tarjoajat keskittyä kehittämään sellaisia kyvykkyyksiä, joiden tiedetään parantavan sen suorituskykyä. Toisaalta näiden tulosten perusteella logistiikkapalveluja käyttävät yritykset voivat arvioida, millaisia kyvykkyyksiä omaavilta palveluntarjoajilta niiden kannattaa palveluita ostaa.

Markku Kuula

Kirjoittaja on vastaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 3rd party logistics – LSPs Capabilities and Performance tutkimushankkeesta, jossa usean maan tutkijat keräävät yhdessä kansainvälistä vertailutietoa logistiikkapalveluiden tarjoajien kyvykkyyksistä ja niiden yhteyttä operatiiviseen ja taloudelliseen tulokseen.

Auta toimittajaa lamassa?

Pitkään kestänyt taloudellinen taantuma ja epävarmuus näkyvät yritysten hankintatoimessa. Vaikka hankintatoimen rooli yrityksessä ei olekaan enää pitkään aikaan onneksi ollut ”vain se osto-osasto joka tinkaa toimittajilta alennuksia”, ovat säästöt jälleen monen hankintajohtajan ykköstavoitteena. Mutta taloudellinen epävarmuus tuo taloudelliset riskit myös toimitusketjun jäsenille, ja liian kustannusvetoinen toimittajasuhteiden hallinta voi tuoda mukanaan saatavuusriskit. Mistä hankitaan kriittiset komponentit ja osaaminen jos toimittajayritykset (varsinkin ne pienet siellä toimitusketjun alkulähteillä) ajautuvat pitkään jatkuneiden säästöjen seurauksena konkurssiin?

Aalto on mukana hankintatoimen kansainvälisessä kyselytutkimuksessa joka vertailee hankintastrategioita, -käytäntöjä ja hankintojen suorituskykyä. Vuoden 2014 lopulla Saksassa, Irlannissa, Italiassa ja Suomessa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui yhteensä lähes 400 yritystä, Suomesta mukana oli 85 yritystä. Yksi osa kyselystä käsitteli sitä, minkälaisia taloudellisia välineitä ja toimenpiteitä yritykset ovat käyttäneet strategisten toimittajien taloustilanteen näkyvyyden ja hallinnan osalta. Yleisesti ottaen tällaisten toimenpiteiden käyttö oli erittäin alhaisella tasolla, ja suomalaisyritysten osalta vielä harvinaisempaa. Esimerkiksi toimittajien maksuehtojen parantaminen, maksuajan jatkaminen, ja lyhemmät maksuvälit alennuksia vastaan eivät olleet suomalaisyrityksissä juuri lainkaan käytössä. Myös lainat toimittajille, tai tulon- ja voitonjako toimittajien kanssa olivat harvinaisia, joskin viimeinen tapa oli Suomessa hieman yleisemmin käytössä.

Toki erilaisten riskienhallintatyökalujen käyttöönotolla on kustannuksensa, ja aina taloudelliset riskit toimittajien suunnalta eivät toteudu. Mutta liian reaktiivinen lähestymistapa voi kostautua moninkertaisin kustannuksin. Proaktiivisempaa lähestymistapaa taloudellisten riskien hallintaan toimitusketjussa olisi kenties siitä syytä harkita yrityksissä enemmän. Kilpailu voitetaan tai hävitään nykyään yhä useammin toimitusketju-, ei yritystasolla. Jos kumppanit kompastelevat, se näkyy omassakin suorituksessa.

Kirjoittaja on mukana International Purchasing Survey –tutkimusprojektissa, jossa usean maan hankintatoimen tutkijat keräävät yhdessä kansainvälistä vertailutietoa parhaiden hankintakäytäntöjen tunnistamiseksi. Lisätietoa tutkimusprojektista löytyy osoitteesta www.ipsurvey.org