Yliopistorankkaukset – paholaisen keksintö?

Yliopistojen rankkauslistoja voi verrata hyvätuloisten veroluetteloon iltapäivälehdessä. Listoille päässeet muka vähät välittävät niistä mutta ovat salaa mielissään nimensä näkymisestä. (Kai muuten huomasitte, että Aalto-yliopisto esiintyi The Times Higher Education -lehden vuosittaisessa rankkauksessa.)

Toimittajat kiittävät, kun amebamaisen yliopiston voi puristaa yhdeksi järjestysnumeroksi. Lukukausimaksuihin kuvettaan kaivavia vanhempia rauhoittaa ajatus jälkikasvun päätymisestä maailman 8. parhaaseen yliopistoon. Rehtorin esitellessä akatemiaansa kalvoihin pujahtaa vaivihkaa ranking-numero.

Listoja on useita. Listasta riippumatta samat yliopistot ovat kärkipaikoilla. Hyvät tulokset tuovat mainetta ja maine houkuttelee hyvien tulosten tekijöitä. Näinhän se menee. Yliopistojen pääjoukossa sen sijaan sijoitukset heittelevät kuin pyöräkilpailuissa.

Aalto tavoittelee maailmanluokkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämän pitäisi näkyä myös erilaisissa rankkauksissa. Hyvä sijoitus ei ole tavoite vaan seuraus kunnon työstä. Aallon päämäärä on realistinen. Tanskalainen DTU ja sveitsiläinen EPFL ovat kymmenessä vuodessa hypänneet uudelle laatutasolle. Se näkyy myös niiden rankkauksissa.

Miksi Aalto sijoittuu nyt keskinkertaisesti? Ei pitäisi selittää, jottei muistuttaisi alkueriin hyytynyttä urheilijaa.

Selitänpä kuitenkin yksityisen näkemykseni.

Aallon synnyssä alusta asti mukana olleena tunnistan sen työmäärän, mikä myös akateemiselta henkilöstöltä on vaadittu muutoksen läpivientiin. Olisi voitu jatkaa business-as-usual -periaatteella ja käyttää säästynyt energia hyvien akateemisten tulosten tekemiseen. Syödä vai säästää? Valitsimme säästämisen eli tulevaisuuden ja elämme alkuvuodet akateemisesti ottaen laihemmin.

Mikään yleisistä rankkauksista ei tee täyttä oikeutta sille hyvälle työlle, mitä tehdään taideteollisella alalla, kauppatieteissä ja osassa insinööritieteitä. Jos rankkausten arvostamien tulosten määrä pysyy samana mutta yliopiston koko kasvaa, sijoitus varmaan putoaa. Arvelen tämän ilmiön vaikuttavan Aallon kohdalla.

Jatketaan siis työtä kovalla ambitiotasolla mutta nöyrän kärsivällisesti. Juoksemme kymppitonnia. Takana on ensimmäinen maili. Palkinnot jaetaan vasta maalissa.

Mauri Airila