Yhdeksäs asiantuntijaluento

Solu- ja molekyylibiologian dosentti Katri Koli Helsingin yliopistolta puhui yhdeksännellä asiantuntijaluennolla solun viestintäjärjestelmistä. Ensimmäinen osa luentoa käsitteli solujen kasvua ja viestintää, toisessa osassa paneuduttiin syövän kehittymiseen. Erityisesti Koli on tutkimuksessaan keskittynyt TGF-β -kasvutekijäperheeseen ja liittikin sen esimerkkeihinsä läpi luennon.

Koli aloitti luentonsa puhumalla solujen uusiutumisesta ja siitä, kuinka kaikki saa alkunsa vain yhdestä solusta. Solujen uusiutumisesta erityisesti jäi mieleen verisolujen nopea muodostumisvauhti, 6 miljoonaa solua sekunnissa. Solujen kasvua säätelevät sekä sisäiset, että ulkoiset tekijät. Yksi sisäisistä tekijöistä on DNA:n telomeerirakenteet, erityiset DNA toistojaksot kromosomien päässä. Telomeerit estävät kromosomien yhtymistä muihin kromosomeihin ja säätelevät näin solun elinikää. Kantasoluissa, ja valitettavasti myös kasvainsoluissa telomeraasientsyymi on jatkuvasti aktiivinen ja siten kantasolut ovat käytännössä ikuisia ja kasvainsolut pystyvät jakautumaan jatkuvasti.

Solujen viestinnästä Koli esitteli viestimolekyylien välittymismekanismit: Endokriinisen, parakriinisen, autokriinisen ja jukstakriinisen säätelyn. Endokriininen välitys tapahtuu verenkierron kautta paikasta toiseen ollen siten kaikkein laajin viestintämekanismi. Parakriininen säätely toimii solujen lähiympäristössä. Autokriinisellä säätelyllä tarkoitetaan solun vastetta sen itsensä lähettämään viestiin. Jukstakriininen säätely tapahtuu suorassa solukalvokontaktissa.

Tästä eteenpäin aina syövän käsittelyyn asti asiat olivat ainakin omaan tasooni nähden huomattavan vaikeita ja keskittyminen herpaantui. Koli luetteli nipun kasvutekijöitä ja -reseptoreita sekä kertoi reseptorin aktivaatiosta pureutuen erityisesti transformoivaan kasvutekijään TGF-β. Lisäksi Koli puhui hormoneista ja erityisesti mieleen jäi maininta D3-vitamiinin tärkeydestä talvella. Asia oli oikeastaan jo ennalta tuttu, mutta nyt tuli oikea tarve lähteä ostamaan sitä vitamiinia.

Luennon syövästä kertova osa oli mielenkiintoinen. Syöpä on geneettinen, DNA:n vaurioista johtuva sairaus. DNA vauriot johtavat solujen mutaatioon, joka antaa syöpäsoluille kasvuedun ja jopa inaktivoi kasvurajoitegeenin, jolloin kasvu lisääntyy. Syöpä syntyy elimistön omien mekanismien vikaantuessa ja Suomessa syöpään sairastuu vuosittain 24 000 ihmistä.

Luento oli kaiken kaikkiaan selkeä ja ymmärrettävä lukuunottamatta luennon keskivaiheiden asioita, jotka ymmärtääkseni olisin itse tarvinnut vankemmat pohjatiedot. Onneksi mielenkiinto heräsi jälleen luennon lopussa, syöpää käsittelevässä osuudessa.