Viimeinen asiantuntijaluento

Viimeisen asiantuntijaluennon piti TkT Emilia Kaivosoja. Luento käsitteli soluviljelyn tarkoitusta, historiaa ja menetelmiä. Luennolla ilmottauduttiin myös huhtikuussa järjestettäviin soluviljelydemoihin. Luennolla oli poikkeuksellisen paljon vuorovaikutusta luennoijan ja opiskelijoiden välillä, mitä pidin hyvänä asiana.

Kaivosoja aloitti luennon kysymällä, miksi soluviljelyä tehdään. Opiskeljioilla oli kohtuullisen hyvät perustiedot, ja vastaukset löytyivät melko nopeasti. Itselleni tuli mieleen lähinnä bakteeriviljely sairauden tutkimisessa ja kudoksen kasvattaminen esimerkiksi ihonsiirrossa. Kaivosoja jatkoi luentoaan lyhyellä katsauksella soluviljelyn historiaan ja alkuun; Wilhelm Roux osoitti jo vuonna 1885, että kanan alkion soluja voidaan elättää liuoksessa. Ensimmäinen suuri läpimurto soluviljelyssä oli poliorokotteen kehittäminen.

Yllättävin tieto luennolta liittyi ihmiseen kontaminaatiolähteenä: Ihmisestä irtoaa paikallaan jopa 100 000 partikkelia (>0.3 µm). Reippaassa kävelyssä partikkeleita irtoaa noin kymmenen miljoonaa minuutissa!

Luennon keskivaiheilla Kaivosoja alotti tulevien labrademojen pohjustamisen kertomalla aluksi laboratorion aseptisuusvaatimuksista. Tavallisia virheitä ovat käsi maljan päällä, pipetti pullon sisässä ja puutteet pukeutumisessa. Aseptisuuteen liittyen Kaivosoja jatkoi sterilointimenetelmistä, joista kalvoilla näytettiin kolme harjoituskysymystä.

Lopulta päästiin myös itse asiaan, eli soluviljelymenetelmiin. Soluviljelyn vaiheista pidettiin mielestäni hyödyllinen “järjestä ja yhdistä”-harjoitus. Pienessä ryhmässä pohtiminen tuntui jälleen tehokkaammalta kuin tavallisen puuduttava luentoselostus. Luennon päätteeksi Kaivosoja otti esiin erilaisia kontaminaatiomekanismeja ja esitti tekniikoita niiltä suojautumiseen.

Luento oli kaikessa interaktiivisuudessaan erittäin hyvä, ja hereilläpysyminen oli keskivertoluentoa helpompaa. Kaivosojan varma esiintyminen oli vakuuttavaa.