Viikkotehtävä 4

1)
Suomenkielisestä Google Scholarista löytyi artikkeli emootioiden mittaamiseen käytetystä 3E-menetelmästä.

Marika Tähti: Emootiot esille piirtämällä ja kirjoittamalla

Tietojenkäsittelytiede 23 Kesäkuu 2005 sivut 26-41

http://www.cse.tkk.fi/fi/tkt-lehti/a23/26-41.pdf

Tutkimuksen aiheena oli kirjoittajan kollegoidensa kanssa kehittämä 3E-menetelmä (Expressing Emotions & Experiences) emootioiden mittaamiseen etenkin käytettävyystesteissä. Tutkimuksessa käsitellään ensin jo olemassa olevista menetelmistä SAM (Self-Assesment Manikin), Emocards ja PrEmo. Näiden menetelmien todetaan kuitenkin olevan riittämättömiä mittaustarkoituksiin, sillä etenkin SAMin ja Emocardsin tarjoamat kuvavaihtoehdot voivat olla helposti väärinymmärrettävissä käyttäjille tai rajoittaa käyttäjien vastaukset vain yhteen emootioon per tilanne. Näinollen tutkimuksen tarkoitus oli kehittää parempi arviointimenetelmä.

Tutkijat kehittivät 3E-menetelmän, missä käyttäjä voi kuvailla emootioitaan sekä piirtämällä että kirjoittamalla. Menetelmässä pohjakuvana toimii tikku-ukko jolla on tyhjä soikio päänään, sekä päästä lähtevä ajatuskupla ja puhekupla. Näin käyttäjä voi kuvailla emootiotaan, siihen liittyviä ajatuksia ja syitä, sekä tilanteen ympäristöä. Menetelmä on parempi kuin SAM ja Emocards siinä mielessä, että yksilölliset emootiot voidaan kuvata tarkemmin. Kuitenkin yksilöllisten kuvausten yhteenveto on sitä työläämpää mitä yksityiskohtaisempia kuvaukset ovat, joten menetelmä ei sovellu hyvin tilanteisiin joissa kaivataan vain nopeaa yleiskatsausta emootioihin. Emootioiden mittaaminen on enenevissä määrin tärkeää käytettävyyden vahvistaessa asemaansa tuotteen hankintakriteerinä. Parempaan käyttäjäkokemukseen ja –emootioihin päästäkseen täytyy valmistajien pystyä mittaamaan emootioita, ja tässä mittaamiseen on kehitetty varsin toimivalta näyttävä menetelmä.

2)
”Vahvasti emotionaaliset asiat koodaantuvat muistiin paremmin kuin emootioita vähemmän herättävät asiat.”
Tämä seikka viittaisi siihen, että opiskellessa kannattaa etsiä opiskeltavalle asialle aina yhteyksiä isompiin kokonaisuuksiin. Yrittäkää yhdistää asia johonkin aiemmin oppimaanne kokonaisuuteen, tai verratkaa sitä johonkin yleismaalliseen ilmiöön. Yrittäkää vaikka vetää asiasta jonkinlainen ihmiskäytöksen esimerkki, vaikka se olisi kuinka kaukana asian konkreettisesta ympäristöstä.
Yhteyksien luominen vahvistaa emotionaalista kokemustanne asiasta, mikä taas auttaa asian muistiinpainamisessa.

”Voimakkaan stressin yhteydessä muistiin tallentuminen heikentyy”
Tämä vihjaisi siihen että opiskelua ei kannata tehdä kiireessä tai sellaisessa mielentilassa, jossa esimerkiksi yksityiselämän asiat vaivaavat päätä kovasti. Varatkaa opiskelulle riittävästi aikaa ja koittakaa omistaa sille mieluummin harvempi pitkä aikajakso, kuin useita lyhyitä. Näin ehditte rauhoittaa mielenne keskittymään opiskeltavaan asiaan. Älkää myöskään pakottako oppia päähänne, mikäli mielentilanne ei ole avoin. Täysin opiskeluun liittymättömätkin seikat voivat aiheuttaa aivoille stressiä, joka häiritsee opiskelua.