Viikkotehtävä 4

1.) Kohonneen kortisolitason vaikutus uhkatilanteiden tunnistamiseen

Yhdysvaltalaisilla poliiseilla tehdyssä laboratoriotutkimuksessa mitattiin kortisolin vaikutusta uhkaavien tilanteiden tunnistamiseen. Kortisoli on hormoni, jonka pitoisuus elimistössä vaihtelee eri vuorokauden aikoina, mutta jonka eritys lisääntyy stressaavissa tilanteissa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu stressin aiheuttaman kortisolitason nousun lisäävän riskinottoa päätöksenteossa. Kortisolipitoisuuksilla on myös todettu olevan vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja emootioiden tunnistamiseen.

Tutkimuksessa koehenkilöinä toimivilta poliiseilta mitattiin syljen kortisolitaso ennen ja jälkeen tutkimusta. Tutkimuksen ensimmäinen osio muodostui simuloidusta haastattelusta, jossa koehenkilö sosiaalisesti stressaavaan tilanteeseen. Tämän jälkeen koehenkilö kävi läpi 40 kuvaa, tehtävänään tunnistaa 850 millisekunnin sisällä oliko kuvassa esiintyvällä henkilöllä kädessään ampuma-ase vai muu esine (tätä testimenetelmää käsiteltiin myös luennolla 17.4. ). Tutkimukseen osallistui koehenkilöinä yhteensä 81 poliisia.

Kortisolipitoisuuksien havaittiin kohonneen koehenkilöillä huomattavasti testin aikana. Myöskin havaittiin, että kohonneet kortisolipitoisuudet korreloivat parempiin tuloksiin kohteidentunnistustestissä: mitä suurempi kortisolipitoisuus, sitä todennäköisemmin aseistettu kohde onnistuttiin tunnistamaan aseistetuksi. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut kontrolliryhmää, jolla oltaisiin voitu verrata onnistumisastetta ilman stressivastetta.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan kyseessä olisi ensimmäinen tutkimus, jossa voitiin osoittaa kortisolitasolla olevan vaikutusta uhkatilanteiden tunnistamisen kanssa. Evoluutiopsykologisen stressikäsityksen kannalta tämä kuullostaa järkevältä: uhkaavassa tilanteessa tulisi pystyä rajaamaan nopeasti ja selkeästi vaaran aiheuttaja. Tutkimuksen tekijät toteavat myös, että kortisolin vaikutusta päätöksentekoon mittaavissa koeasetelmissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota päätöksenteon laatuun, koska tehtävästä riippuen korkea kortisolitaso voi joko parantaa tai heikentää tulosta.

Lähde: Stress-Induced Cortisol Facilitates Threat-Related Decision Making Among
Police Officers
, Akinola, M., Mendes, W.B., Behavioral Neuroscience, 2012. Vol 126(1), s. 167-174. (Saatavana sähköisesti Aalto-yliopiston kirjaston kautta.)

2.) Muistijälkien synty ja oppiminen

Emootiot ovat merkittävässä asemassa muistijäljen syntymisessä ja sitä kautta oppimisessa. Tämän takia yksi hyvä tapa painaa asioita mieleen, on yhdistää ne joihinkin voimakkaisiin emootioihin.

Tätä muistin ominaisuutta hyödyntävät erilaiset muistijärjestelmät. Jotakin mielivaltaista listaa ulkoa opeteltaessa kannattaa muodostaa listan asioista päässään kuvia, joihin liittyy monenlaisia tuntemuksia. Esimerkiksi ruokakaupan ostoslistaa mieleen painaessa voi keskittyä jokaiseen elintarvikkeeseen liittyviin aistimuksiin: miltä tuote näyttää, haisee ja maistuu. Näiden tuntemusten kanssa voi liioitella, jolloin asia jää mieleen paremmin. Kannattaa lisäksi vielä liittää listan asiat toisiinsa, jolloin yhden asian muistamisesta seuraa toisen asian muistaminen. Tämän voi tehdä muodostamalla listan asioista lyhyen tarinan, jossa listan asiat esiintyvät järjestyksessä. Astetta kehittyneempi muistijärjestelmä on jo antiikin kreikassa käytetty loci-järjestelmä, jossa muistettavat sijoitetaan kuviteltuun paikkaan erilaisina esineinä. Asiat palautetaan mieleen kävelemällä mielessään tässä paikassa.

Opiskelua ei kannata välttämättä jättää pelkkien muistikikkojen varaan. Silti näistä kikoista voi hyödyntää joitakin ideoita. Opeteltaviin asioihin voi aina yrittää liittää jonkin emootion. Ehkä parhaiten tämä onnistuu etsimällä asiasta jokin aidosti kiinnostava osa. Tällöin asia painuu mieleen ja lisäksi on myös motivaatiota opiskella enemmän.

Luennolla mainittiin myös, että stressi heikentää muistijäljen syntymistä. Tämän takia opiskelua ei siis kannata jättää viimeiseen iltaan ennen tenttiä.

Lähteet:

The Link and Story Methods: http://www.mindtools.com/pages/article/newTIM_01.htm

Description of the Loci System University of Amsterdam, Department of Psychology http://memory.uva.nl/memimprovement/eng/loci.htm