Viikkotehtävä 3

1. Lähde valitsemastasi lihaksesta seuraamaan liikesignaalia taaksepäin, ja kuvaa mistä hermoston rakenteista liikekäskyt tulevat. Mistä tahdonalainen liike mahtaa saada alkunsa?

Valitsemme käsittelyyn etusormen koukistajalihaksen. Koukistajalihasta hermottavat suoranaisesti selkäytimessä sijaitsevat alfamotoneuronit, joiden aksonit ulottuvat sieltä sormeen asti. Hermoilmpulssit välittyvät alfamotoneuroneille korikospinaalirataa pitkin aivokuorelta, jossa pyramiidisolut laukovat hermo ilmpulsseja. Pyramidisolut saavat käskyjä eri paikoista mm. otsalohkosta. Pikkuaivoissa on neuroneita, jota kautta hermoimpulssi saattaa kulkea.

2. Kuinka eri aistinreseptorien ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaista tietoa ympäristöstä poimitaan, kuinka aivot sitä käsittelevät, ja miten havaitsemme ympäristömme? Antakaa esimerkkejä.
Tarkastellaan esimerkisi tuntoärsykkeitä. Tuntoreseptoreita on iholla tietty määrä ja ne eivät välttämättä aktivoidu täysin kaikille ärsykeille. Esim. selässä on vain vähän tuntoreseptoreita ja terävä tuntoärsyke voi jäädä havaitsematta.
Ihmisen korvan reseptori solut pystyvät havaitsemaan äänitaajuusalueesta 20 – 20kHz välillä olevat taajuudet. Aivot poistavat tietoisuudestamme tasaisen taustaäänen esim. tuulettimen huminan. Aivot käsittelevät eri korvista tulevia impulsseja ja vertaavat niitä toisiinsa ja luovat sen perusteella kuvan äänen suunnasta.
Näköaistisolumme laukovat hermoimpulsseja vain kun niihin osuu fotoneita joiden aallonpituus on noin 400 – 750 nm. Emme esimerkiski nää infrapunasäteilyä. Aivot muokkaavat runsaasti silmien lähettämää informaatiota. Ne mm. tunnistavat siitä liikkeitä ja muotoja. Aivot vertaavat dataa opittuun tietoon. Tähän perustuvat näköilluusiot.

3. Minkälaisiin näköärsykkeiden ominaisuuksiin erikoistuneita alueita aivokuorelta löytyy ja missä ne sijaitsevat? Millaisia yhteyksiä näiden alueiden välillä on ja kuinka ne heijastavat näköinformaation käsittelyn järjestymistä aivoissa? Tukevatko omat kokemuksesi näkökentän eri piirteiden käsittelyn tiukkaa eriyttämistä?
Näkökuorella on mm. alueita jotka tunnistavat muotoja. Jotkin alueet aktivoituvat kun näkökentässä on esimerkiksi suoria pystyviivoja. Tälläiset alueet helpottavat näköinformaation käsittelyä, koska näkökentässä olevia asioita on nopeampi ja tehokkaampi käsitellä kokonaisuuksina.
Yksi merkittävä alue ihmisillä ja apinoilla näköaivokuorella on alue, joka tunnistaa kasvojen muotoja. Kasvojen muodon ja ilmeiden tunnistavat alueet ovat kehittyneet hyvin pitkälle, koska ihmiselle on tärkeää, että hän pystyy lukemaan oikein lajitovereiden signaalit.
Primäärinen näköaivokuori on nimeltään V1. Näkökuori on myös jaettu neljään muuhun alueeseen, jotka ovat V2, V3, V4 ja V5. V2 välittää dataa V1:ltä muille alueille. V4 tunnistaa muotoja ja V5 liikettä.