Viikkotehtävä 3

1.

Esimerkkinä jokin jalan lihas kävellessä astumiseen liittyen: Askelta otettaessa jalan lihaksilta on tullut sensorista informaatiota esim. jalan asennosta. Tahdonalaisessa liikkeessä korkeimmalla tasolla ovat aivokuoren assosiaatioalueet ja basaaligangliot, joiden muodostamat silmukat muodostavat käsityksen kehosta ja sen suhteestä ympäristöön. Seuraavalla tasolla ovat liikeaivokuori ja pikkuaivot, jotka muodostavat “suunnitelman” liikeenseen liittyvään lihasten supistamiseen. Pikkuaivot vastaavat liikeen hienosäädöstä määräämällä ei lihasten supistumisen välistä järjestystä ja ajoitusta. Alimmalla tasolla ovat ydinjatkos ja selkäranka, jotka toteuttavat lihasten supistamisen ja tekevät vielä tarvittavia säätöjä asentoon.

2.

Esimerkkejä:

Näköaisti: Silmän verkkokalvolla olevat reseptorit reagoivat fotoneihin, minkä perusteella muodostettu signaali päätyy näköaivokuorelle.

Kuuloaisti: sisäkorvassa olevat karvasolut värähtelevät, mikä tuottaa signaalia kuuloaivokuorelle.

Havainto/kokemus ympäristöstä on yleensä ottaen eri aistien yhdistelmä, eli havainnointi on käytännössä moniaistista.  Varsinkin näkö ja kuuloaisti toimivat paljon yhteen tässä mielessä.

3.

– reseptiiviset kentät: tietyt kohdat näköaivokuorella aktivoituvat riippuen siitä, missä kohdassa näkökenttää näköärsyke sijaitsee.

Näköaivokuoren eri osia ja niihin liittyä näkyärsykkeiden ominaisuuksia:

– V1 : suunta

– V3 : orientaatio

– V4 : värit

– V5 eli mediotemporaalialue : liikkeen havaitseminen

– kasvojen tunnistus sijaitsee temporaalilohkossa

Näköaivokuoren eri alueet ovat yhteydessä toisiinsa, ja lisäksi ne ovat yhteydessä myös temporaali- ja parietaalilohkoon. Näköhavaintojen käsittely tapahtuu voimakkaan rinnakkaisesti eri alueilla.