Vieraslajien leviäminen urbaaneissa ympäristöissä

Seuraava tehtävämme oli lukea ja tutustua pienryhmissä Ingo Kowarikin ja työryhmän tekstiin “Secondary wind dispersal enhances long-distance dispersal of an invasive species in urban road corridors”. Tekstissä tutkittiin Berliiniin levinnyttä Jumaltenpuuta (Ailanthus altissima).

Jumaltenpuu on kotoisin kaukoidästä, missä se kasvaa luonnonvaraisena pohjois-Kiinassa ja Taiwanissa. Puu on tuotu Saksaan ja Berliiniin koristekasviksi chinoisserie- tyylisuunnan aikakautena  ja on nykyään levinnyt voimakkaasti. Puuta pidetäänkin yhtenä voimakkaimmin leviävänä vieraslajina.

Teksti tutki jumaltenpuun siementen leviämistapoja ja -etäisyyksiä. Puu tuottaa lenninsiipisiä siemeniä, kuten esimerkiksi meille tutummat vaahterat. Siemenen tarkoitus on leijailla tuulen mukana hieman isäntäkasvia kauemmas ja näin taata uudelle versolle paremmat menestymis mahdollisuudet. Jumaltenpuun siemenessä lenninsiivet ovat kierteisesti simenen molemminpuolin, jolloin lopputulos muistuttaa voimakkaasti kiertynyttä kaksisiipistä potkuria. Kotioloissa voi rekonstruoida siemenen rakenteen esimerkiksi purkamalla auki vessapaperihylsyn; kuvittele tämän spiraalin keskustaan pieni siemen ja sinulla on mallinnos jumaltenpuun siemenestä. Koska jumaltenpuun lenninsiivet kiertyvät spiraaliksi, tämä mahdollistaa myös sen, että jos siemen leijailee isäntäkasvista kovalle alustalle, se pystyy tuulen mukana kierimään huomattavasti kauemmaksi. Vasta kun siemen kohtaa esteen, johon se jää joko jumiin tai kieriminen estyy, kasvi juurtuu. Tutkittaessa jumaltenpuun levinnäisyyttä Berliinissä havaittiin, että kasvin siemenet ovat levinneet katujen suuntaisesti. Kadut toimivat tuulitunneleina, ja ovat levittäneet siemente isäntäkasvista jopa satojen metrien päähän. Berliinissä on useita rakentamattomia laikkuja kaupunkirakenteen sisällä, ja tämä on mahdollistamut jaumaltenpuulle otollisen leviämisympäristön. Kaupungin keskilämpötila on myös ympäröivämpää maaseutua korkeampi, joten menestymis mahdollisuudet uudelle lajille, joka luontaisesti kasvaa etelämmässä, ovat suotuisammat.

Jumaltenpuu on myös sitkeä. Se kasvaa luontaisesti kalkkipitoisessa maaperässä, joten kaupunkien joutomaat, jotka usein sisältävät runsaasti rakennusjätettä, ovat oivaa maaperää sen kasvulle. Siementen lisäksi kasvi leviää myös juuristonsa avulla, ja leikattaessa muodostaa voimakkaasti juuriversoja. Puu kasvaa nopeasti ja sietää hyvin ilmansaasteita, kuten rikkidioksidia.

Kasvia on käytetty koristeellisen lehvästönsä vuoksi kaupungeissa alunperin koristepuuna. Koska kasvi leviää kuitenkin voimakkaasti, ja nimenomaan kaupunkien joutomaille, jumaltenpuun arvostus koristekasvina on muuttunut. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, minne jumaltenpuuta tuotiin samaan aikaan koristekasviksi kuin Eurooppaan, jumaltenpuu on saanut epävirallisen nimen “ghetto palmu” ( http://thestreettree.com/2011/09/30/tree-of-heaven-aka-the-ghetto-palm/ )

Kuinka suhtautua vieraslajiin? Ymmärrän huolen, että jumaltenpuu estää paikallisia lajeja menestymästä valloittamalla agressiivisesti itselleen elintilaa, mutta onko jumaltenpuu vieraslaji Berliinissä? Kasvi on ollut alueella jo miltei 300 vuotta. Luontaisestikin kasvi leviää myös siementen mukana, jotka ovat tarttuneet eläinten turkkiin. Nyt kasvia levittäneellä eläimellä oli apunaan myös purjelaivoja, jotka mahdollistivat kasvin leviämisen vielä kauemmaksi.

Jumaltenpuu sitoo ilman ja maaperän epäpuhtauksia ja vehreyttää kaupunkimiljöötä. Kasvin puuaines on taipuisaa ja oikein kuivattuna sangen kovaa, joten siitä pystytään valmistamaan huonekaluja ja käyttöesineitä. Kiinalaisessa lääketieteessä mileti kasvin kaikkia osia käytetään lääkeaineena.