Välinetutustuminen (blogi) osa 3

Seuraavaksi jatkoin jälleen minulle annettua tehtävää, blogin pohtimista opetuksen välineenä, kirjoitin allaolevan blogikirjoituksen ryhmäblogiimme 14.12.2011, suora osoite https://blogs.aalto.fi/vok5opryhmatyo/2011/12/14/blogi-opetuksen-valineena-osa-2/. Kuten kuvasta näkyy, sitä on aika vaikea lukea, koska ääkköset ovat menneet sekaisin. Tässä vaiheessa Aalto-blogin ongelmat olivat suurimmillaan: osa ryhmästä oli yllättäen ja ilman näkyvää syytä menettäneet blogin admin-oikeudet ja/tai kirjoitusoikeudet; ääkköset näyttivät aiheuttaneen kirjoitusten katkeamisen; osa ei pystynyt tallentamaan yli muutaman kirjaimen pituisia blogikirjoituksia ollenkaan, ja niin edelleen. Tässä vaiheessa ryhmäläiset ja myös kurssin vetäjät olivatkin yhteydessä Aallon blogiylläpitoon, joka kuitenkin ilmoitti, etteivät löydä blogin toiminnasta mitään vikaa. Mitään vikaa! Pikemminkin oli vaikea nähdä, mitä vikaa tässä palvelussa ei olisi ollut!

Blogi opetuksen välineenä osa 2

Kirjoitin aiemmin blogin käytöstä opetuksessa lähinnä tiedottamiseen. Sen jälkeen kirjoitin tämän Aallon blogipalvelun kammottavasta huonoudesta. Mutta jos unohdetaan se hetkeksi – mihin muuhun blogia voisi opetuksessa käyttää?

Oppimispäiväkirja on vastauksena tässä kohtaa itsestäänselvyys. Jos kerran blogi lähtökohtaisesti on “loki”, jonkinlainen päiväkirja, sen käyttö oppimispäiväkirjaksi on yksi luonnollinen mahdollisuus.

Entä muuta? Suoritin google-hakuja erilaisista mahdollisuuksista.

Paallimmaisiksi hakutuloksiksi nousivat lähinnä noin viisi vuotta vanhat kirjoituksesta blogin käytöstä opetuksessa, mikä tavallaan vastaa ainakin minun mielikuviani blogeista – ne ovat jo iänikuinen keksintö. Itse aloin blogaamaan vuonna 2001 ja käytännössä lopetin joskus 2007. Onko blogi siis aikansa elänyt? Ei varmaankaan – esimerkiksi nuorten naisten meikkaus-, pukeutumis-, muoti ynnämuut blogit ovat ymmärtääkseni tänäkin päivänä valtavan suosittuja. Blogeilla ja blogaamisella on siis selvästikin edelleen paikkansa – ainakin exhibitionismin ja tirkistelyn välineinä. Mutta entä opetuksessa, kysyn edelleen?

Lisägooglaus alkaa viimein tuottaa myös uudempia tuloksia, jopa viime vuodelta. Aiheena näissä esityksissä on kuitenkin “sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa”, blogi löytyy yhtenä listalta joka sisältää yleensä myös fb:n, twitterin ynnämuita uudempia villityksiä ja viettelyksiä. Harto Pönkä -niminen puhuja on pitänyt Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön esityksen  VirtuKampus-hankkeen sosiaalisen median päivässä 6.5.2010 Kuopiossa, ja listaa bloginkäyttömahdollisuuksiksi mm. seuraavaa: dokumentointi, kurssipäiväkirja, materiaalipankki, aikataulutuksen apuväline. Pönkä korostaa, että TVT-valinnan tulee aina olla tarkoituksenmukainen, ei itsetarkoitus. Lisäksi hän korostaa, että pirstaloitumisen estämiseksi kurssin etenemistä on voitava seurata yhdestä paikasta käsin – eikä niin, että tietoa olisi saatavilla vain palasina eri medioista.

Jälkikirjoitus: minulla on mielettömiä vaikeuksia tämän blogikirjoituksen kanssa. Ehkä noin 12:lla tallennuskerralla teksti tallentui kokonaisuudessaan – mutta meni samalla rikki, ainakin itselläni ääkköset paikoin menivät miten menivät. Mutta en jaksa enää yrittää tämän enempää. Tämä Aallon blogi on oikeasti käyttökelvoton, ja hyvä on että Venla ottaa asian esille Aallon blogiylläpidon kanssa!