Uuden koulun mahdollisuudet

Periaatepäätös uuden korkeakoulun perustamisesta on nyt tehty. Se on yksi vaihe Aalto-yliopiston vakiintumisessa kohti lopullista muotoaan ja luo selkeästi uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa uuden koulun muodostavissa yksiköissä. Uuden korkeakoulun perustaminen ei kuitenkaan ole ollut aivan ristiriidatonta, sillä huoli vakiintuneiden rakenteiden toimivuudesta jatkossa on kirvoittanut voimakastakin kritiikkiä hanketta kohtaan.

Insinöörialojen – siis koko entisen TKK:n – ja erityisesti insinööritieteiden on tulkittu menettävän joukon yhteistyömahdollisuuksia arkkitehtien siirtyessä uuteen korkeakouluun. Minkäänlaisia fyysisiä siirtymisiä ei kuitenkaan – ainakaan toistaiseksi – ole suunniteltu tapahtuvaksi. Arkkitehdit tulevat toimimaan samassa paikassa kuin aikaisemmin. Eivätkä he ole luonnollisestikaan oikeutettuja irtautumaan aikaisemmin tehdyistä sitoumuksistaan. Toiminta tulee siis jatkumaan hyvinkin entisenlaisena.

Rakentaminen arkkitehtien ja rakentajien yhteistoimintaa

Uuden korkeakoulun osapuolilla, Taideteollisella korkeakoululla ja arkkitehdeillä on kautta aikain ollut yhteistyötä keskenään ja muiden tekniikan alojen kanssa. Aivan erityisessä asemassa on ollut yhteistyö rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä maankäyttötieteiden kanssa. Kaikki rakentaminen perustuu arkkitehtien ja rakentajien yhteistoimintaan, ja siksi suurinta huolta on kannettu teollisuuden ja elinkeinoelämän puolella juuri rakentamisen sektorilla.

Suomalainen arkkitehtikoulutus on ollut perinteisesti korkeasti arvostettua ympäri maailmaa ja nostanut esiin aina uusia menestyviä nimiä suurten arkkitehtien joukkoon. Aivan samalle tasolle ei kaikilla insinööritieteen aloilla ole vielä ylletty. Jos verrataan koulutusta esimerkiksi Sveitsiin ja ETH:han Zürichissä, jossa rakennusinsinöörien ja arkkitehtien koulutus on jokseenkin yhteneväinen, on tilanne meillä hyvin erilainen. Otaniemessä arkkitehtien ja rakennusinsinöörien koulutuksessa ei ole ollut juuri yhteisiä elementtejä. Arkkitehdit ovat toimineet vahvasti omana yksikkönään. Uuden korkeakoulun tarkoitus ei ole puuttua arkkitehtien koulutukseen. Pikemminkin päinvastoin, insinööritieteillä olisi tarve saada osansa arkkitehtien huippukoulutuksesta.

Uusi korkeakoulu antaa uuden mahdollisuuden kehittää yhteistyötä niin tutkimuksen kuin opetuksen sektorilla aivan uusiin ulottuvuuksiin. Tarkoituksena on käynnistää heti lomakauden jälkeen työ, jonka tuloksena kehitetään sekä opetuksen että tutkimuksen yhteistyösuunnitelma, joka palvelee kaikkien osapuolien tavoitteita. Tähän tavoitteeseen tarjoaa erinomaiset puitteet se, että koko peruskoulutuksen opetussuunnitelmia alkaen kandidaatin tutkinnoista ollaan paraikaa uudistamassa – kurssien sisältöjä myöten – kuin myös se, että henkilöstörakenne on sellainen, että monet varttuneemmat opettajat siirtyvät lähivuosien aikana nauttimaan hyvin ansaituista eläkepäivistään.

Osaaminen jakoon yhteiskursseilla

Seurasin jokin aika sitten erinomaista esitystä, jossa kuvattiin Imperial Collegessa Lontoossa arkkitehtien ja rakennusinsinöörien yhteisen perusopetuksen järjestämistä. Se perustui meilläkin vahvasti esiin nousseeseen ’tekemällä oppimisen’ soveltamiseen. Siinä arkkitehti- ja rakennusinsinööriopiskelijat yhdessä rakensivat ja tutkivat erilaisten modernien arkkitehtonisten muotojen toimivuutta osana erilaisia rakennelmia. Näin menetellen luotiin jokaisessa yksilössä intuitiivista mielikuvaa rakenteiden todellisesta toimivuudesta. Yhtä konkreettisiin lopputuloksiin ei välttämättä päästä liitutaululla tai edes moderneilla PowerPoint-esityksillä. Samalla rakennettiin monia läpi työelämän kestäviä kiinteitä yhteistyösuhteita.

Elokuussa käynnistyvässä yhteistyössä on tarkoitus muun muassa selvittää, onko meillä mahdollisuuksia rakentaa samantapaisia yhteiskursseja. Tämä voidaan helpohkosti toteuttaa, kun avataan nyt opetettavien kurssien antamat valmiudet (outcome, competence) ja annetaan muiden osapuolien valita niistä omille opiskelijoilleen tarpeellisen aineksen. Kun tämä tehdään puolin ja toisin, voidaan toivottavasti näin kertyvistä yhteisistä elementeistä rakentaa uusia yhteisiä kursseja ja sijoittaa ne uuteen kandidaattiohjelmaan. Taideteollinen korkeakoulukin on ilmoittanut kiinnostuksensa ja on tervetullut saamaan osansa insinöörialojen peruskoulutuksesta.

Uudistuksessa kaikki ovat saamapuolella

Tämän lisäksi kartoitetaan opetuksellinen yhteistyö erilaisten harjoitus- ja projektitöiden osalta, jotka jo lähemmin kuvaavat työelämän myöhempiä haasteita, sekä molemminpuolisten sivuainekokonaisuuksien rakentamismahdollisuudet. Tarkoitus on myös tutustua erilaisiin yhteistyön organisoimistapoihin vastaavanlaisissa yliopistoissa maailmalla.
Haluan korostaa vielä sitä, että tarkoitus ei ole keskittyä ainoastaan rakentajien ja arkkitehtien väliseen yhteistyöhön, vaan kutsua mukaan kaikki insinöörialojen osapuolet, joihin varmuudella kuuluvat yhdyskunta- ja ympäristötekniikan, maankäyttötieteiden, materiaalitekniikan, kone- ja energiatekniikan, sähkötekniikan ja monen muun alan toimijat.
Tavoitteena on myös kartoittaa olemassa oleva yhteistyö tutkimuksen sektorilla ja peilailla keinoja sen tehostamiseksi ja uuden tutkimustoiminnan synnyttämiseksi. Hyvin organisoitu yhteistyö koulutuksen puolella luo varmasti erinomaiset puitteet myös tutkimusyhteistyön monipuolistumiselle jatkossa.
Kun onnistumme hyvin tulevan yhteistyön suunnittelussa, uskon vakaasti, että kaikki se epäluulo, mikä vielä tällä hetkellä kytee uuden koulun perustamisen suhteen, tulee hälvenemään. Tavoitteena on tilanne, jossa kaikki osapuolet ovat saamassa uutta sisältöä omaan toimintaansa ja yhteistyöhön eri koulujen välille, eli ovat niin sanotusti saamapuolella.

Juha Paavola