URAA!

Aalto-yliopiston kemian tekniikan tutkimusta

Aalto-yliopisto on omaksunut miinanpolkijan roolin. Professorien urajärjestelmä on avaus, jossa yliopisto sovittaa kansainvälisesti tunnettua toimintamallia pohjoiseen perinteeseen. Tehtävä ei ole triviaali.

Urajärjestelmä on yliopiston strategian merkittävin työkalu. Professuureja avaamalla yliopisto kertoo, millä aloilla se aikoo olla pitkäjänteisesti mukana. Uratarjouksilla yliopisto houkuttelee alojensa kärkinimiä. Rekrytointipäätöksillä Aalto-yliopisto sitoo voimavarojaan jopa 20 – 30 vuoden päähän. Tenure track –prosessiin tulee siis suhtautua asiaankuuluvalla hartaudella. Laadukas mutta nopea prosessi on tavoitteena. Tähän on vielä matkaa.

Järjestelmästä on parin vuoden käyttökokemus. Paikkoja on avattu lähes 160 ja niistä täytetty puolet. Mitä on ehditty oppia? Oppisisältö riippuu siitä, kysyykö asiaa nykyisiltä professoreilta, professoreiksi juuri valituilta, valitsematta jääneiltä, dekaaneilta, rehtorilta vai ulkopuolisilta tarkkailijoilta.

Keskimäärin nuorempia ja kansainvälisempiä ihmisiä on ainakin saatu uusiksi professoreiksi. Aika näyttää, kuinka kyvykkäitä henkilöitä on onnistuttu värväämään. Yliopiston kvartaalit ovat pitkiä. Kymmenen vuotta on neljännes ihmisen työurasta. Professorin saavutuksia ajatellen tämä on sopiva jakso arvioida, onko hänellä ylipäätään mahdollisuuksia päästä alansa kansainväliseen kärkikaartiin. Vuoden 2020 paikkeilla olemme viisaampia nykyvalintojen onnistumisen osalta.

Iso kysymys on edelleen se, millä kriteereillä Aalto valitsee uusia professoreita. Minkälaisia kykyjä uudenlaiseen yliopistoon halutaan? Riittävätkö rahat huippuihin vai olemmeko urheilutermein kasvattajaseura? Toteutuuko Aallon idea pestaamalla yksinäisiä susia tieteen ja taiteen huipulta? Pitääkö olla näyttöä rajojen rikkomisesta ja halusta yhteistyöhön? Mikä rooli on kyvyllä innostaa rahoittajat mukaan hankkeisiin? Pitääkö tuoreen professorin olla valmis opettaja vai riittääkö piilevien opettajankykyjen väläyttäminen? Minkälaisia ulostuloja professorilta edellytetään yhteiskunnan suuntaan?

Kiipeämme oppimiskäyrän jyrkkää osaa. Tarvitaan edelleen avointa, vilkasta ja monipuolista keskustelua, jotta toimintatavat saataisiin kohdalleen. Aalto-yliopistolla urajärjestelmän kansallisena edelläkävijänä on vastuu kertoa kokemuksistaan myös muille yliopistoille. Ei ole fiksua, jos samat oksat piiskaavat kaikkien kasvoja.

Mauri Airila