Unia, oskillointia ja konnektiivisuutta

Viimeisellä luennolla käsiteltiin unta, aivojen toimintaa jatkuvana toimintana ja herätevasteina, sekä aivojen konnektiivisuutta.

Uniosiossa kävi ilmi, ettei unen perimmäisestä tarkoituksesta ole selkeää kuvaa, vaan että ihmiset nukkuvat koska ”nukuttaa”. Kuitenkin unella vaikuttaisi olevan tärkeä rooli hermoston hyvinvoinnissa. Nukkuminen ja vuorokausirytmi ovat vahvasti sidoksissa valoisuuteen melatoniinin ja kortisolin välityksellä. Tämän takia monet uniongelmat varmaankin johtuvat nykymaailman valosaasteesta ja stressistä. Kirkkaat valot illalla estävät melatoniinin tuotantoa ja siten haittaavat nukkumista.

Luennolla käytiin läpi myös unen eri vaiheita. Näistä REM-uni näyttäisi olevan muita tärkeämpi, koska on havaittu että puutteellinen REM-unen saanti johtaa korvaavaan REM-uneen. Jotkin polyfaasiset unirytmit hyödyntävät tätä ominaisuutta. Esimerkiksi überman-rytmissä nukutaan vain kolme tuntia vuorokaudessa jakamalla vuorokausi kuuteen 20 minuutin nokosiin. Tämän rytmin aiheuttama unideprivaatio johtaa siihen, että näiden nokosten aikana nukutaan lähes pelkästään REM-unta. Tällöin kuitenkin menetetään muut unen vaiheet, mikä tuskin on pitemmällä tähtäimellä kovin terveellistä. Tällaiset rytmien luulisi myös sotkevan ajantajun.

Aivojen toimintaa on jaettu herätevasteisiin ja jatkuvaan taustatoimintaan. Tässä taustatoiminta tarkoittaa useiden yksittäisten hermosolujen satunnaisista laukomisista muodostuvaa laajempaa oskillointia. EEG mittauksilla on saatu aivojen eri toiminnallisia tiloja karkeasti vastaavia taustatoiminnan aallonpituuksia. Näillä tiloilla näyttäisi myös olevan vaikutusta herätevasteisiin. Eri tilassa sama ärsyke voidaan siis havaita eri tavalla.

Lopuksi käsiteltiin aivojen konnektiivisuutta. Aivojen rakennetta voidaan tutkia tarkastelemalla aivojen eri osien välisiä yhteyksiä. Näistä voidaan tutkia muun muassa yhteyksiä määrää, nopeutta arkkitehtuuria ja energian kulutusta. Alan tämänhetkisten tulosten perusteella näyttää siltä, että moni aivotoiminto tehdään jakamalla tehtävä usealle neuronille ja integroimalla sitten näiden tiedot. Nähtävästi kyseessä on hyvin uusi ala, koska luentokalvojen kuvissa olevat vuosiluvut olivat korkeintaan neljän vuoden takaa. Allekirjoittanutta tämä osio kiinnostaa myös erityisesti sen takia, että sen aihepiiri on erityisen lähellä bioIT:n laskennallista pääainetta.

Lähde: Wozniak, Dr. Piotr (1/2005). Polyphasic Sleep: Facts and Myths http://www.supermemo.com/articles/polyphasic.htm#The Uberman’s Sleep Schedule