Tuoreita mielipiteitä hyvästä opetuksesta – opiskelijoilta

Kun tilaisuuden nimenä on “Opiskelijoiden näkökulma opetuksen kehittämiseen”, sinnehän on päästävä. Aihe oli houkutellut lisäkseni Aalto Design Factoryn opefoorumiin lähes parikymmentä opettajaa ja opetuksen kehittäjää aamupäiväksi 15.2.

Leppoisan, postikorttitehtävällä elävöitetyn esittelykierroksen aikana kävi ilmi, ettei paikalla ollutkaan opiskelijoita. Sen sijaan käynnistettiin video, jossa opiskelija yksi toisensa jälkeen kertoi kokemuksiaan eri opetusmenetelmistä. Videolla näkyvät tilat paljastivat, millä kampuksella oltiin liikkeellä. Video pysäytettiin ja opettajat pääsivät keskustelemaan syntyneistä ajatuksistaan. Videon katselua ja keskustelua jatkettiin vielä pariin otteeseen, aiheina opiskelijoiden ehdotuksia opetuksen kehittämiseen ja terveisiä opettajille.

Opiskelijat kuvasivat hienoina kokemuksina opinnot poikkitieteellisillä Aalto-kursseilla, missä eri alojen näkökulmien yhteen tuominen sai aikaan kuhinaa ja edesauttoi uuden luomista. Projektimaiset työskentelytavat koettiin motivoivina tapoina opiskella. Sen sijaan useat mainitsivat luentojen passivoivan. Suurissa opintoryhmissä, ilman aktivoivia menetelmiä, syntyy kynnys luoda oppimisen kannalta hyvää kontaktia opettajaan. Jotkut pitivät vastaavasti kotona lukemista tehokkaampana ajan käyttönä verrattuna luonneilla käymiseen. Yhtäkkinen opiskelijaa aktivoiva kurssi voi toisaalta olla lähes shokki luento+tentti –kursseihin tottuneelle. Kuulimme myös maininnan hyvästä luennoitsijasta, joka pystyy pitämään mielenkiinnon hereillä neljä tuntia kerrallaan. Miten tämä tapahtui, jäi meille arvoitukseksi. Pienemmissä ryhmissä opettajan ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus nähtin hedelmällisenä, koska kynnys osallistumiseen ylitetään ja opetus yltää henkilökohtaiselle tasolle. Myös opettajan oma asiantuntemus tulee näin eläväksi. Toiveena esitettiin vuorovaikutuksen ja työelämätaitojen lisäämisestä opetukseen.

Videolta nähtyjen ideoiden siivittäminä etenimme seuraavaan ohjelmanumeroon: teimme pienryhmissä suunnitelmat 15 minuutin opetustuokioon mistä tahansa aiheesta. Käytettävissä oli hieman rekvisiittaakin, mm. kuvauksia eri opetusmenetelmistä, Legopalikoita, kyniä jne. Syntyi neljä eri suunnitelmaa, joista esittelyn jälkeen valittiin yksi toteutettavaksi. Niinpä rakensimme roolipelinä grilliä ilman yhteistä kieltä suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä ja ehdimme vielä arvioidakin menetelmän toimivuutta.

Näin oli joukko saanut rautaisannoksen toisenlaisia ja virkistäviä kokemuksia sekä mietittävää opetuksen arkeen. Tilaisuuden toteutustavasta saatiin mukaan useita ideoita.  Autenttisia tunnelmia välittävän videon tekemiseen ei tarvita ihmeellisiä vehkeitä – kännykällä videokuvaa ja editointia tietokoneella. Moni opetustilanne pääsisi lähelle oikeaa ilmiötä videolla – tai voisivatko opiskelijat tutkia jotain ilmiötä videon avulla? Aktivoivaa työskentelyä ja pienryhmäkokemuksia voidaan toteuttaa isollekin porukalle, vaikka luentosalissa, kun aikataulut ja menetelmät on suunniteltu huolella.

Muutaman tunnin varaaminen tässä ajassa elävän, uudenlaisen opetuksen valmistelulle kannattaa.