Tulevat myllerrykset ja niissä selviäminen

Jari Koskinen on materiaalitieteen professori sekä Pintojen ja rajapintojen fysikaaliset ominaisuudet tutkimusryhmän johtaja.

Ennustaminen, etenkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Sää voidaan jollakin tarkkuudella ennustaa noin viikon päähän, mutta matalapaineen tarkkaa liikettä ja vaikutusta ei kunnolla voi ennustaa. Tällä hetkellä talouden ennustajat maalailevat erilaisia matalapaineita eteemme toinen toisensa perään. En muista, milloin taantumaa olisi ennakoitu näin vakavissaan. Yleensähän taantumat ovat aina yllättäneet meidät. Ilmeisesti maailman ja Euroopan talous on päässyt velkaantumaan niin pahoin, että harvat uskovat päästävän normaaliin kasvuun vielä pitkään aikaan. Mitä ajattelee kansalainen ja Aalto-yliopiston opiskelija? Ehkä moni ei pidä kiirettä valmistumisen suhteen, sillä mm. viime vuonna DI-tutkintoja tuli vähemmän kuin keskimäärin.

Kiina-ilmiö on ollut yli kymmenen vuoden ajan talouden ja teollisuuden varsinainen peikko – tai draiveri. Tuotanto on siirtynyt tehokkaasti organisoituun halpatuotantomaahan Kiinaan. Kaikki tuotteemme tuntuvat olevan made in China. Euroopassa kulutuselektroniikan tuotteita valmistetaan yhä vähemmän. Autoteollisuus tuntuu tosin pysyvän siellä, minne autot myydään. Kiina on vaurastunut nopeasti. Kiinalainen pääoma osaltaan rahoittaa velkaantumista.

Kiina-ilmiö on saanut uusia piirteitä. Hintataso ei enää Kiinassa kaikilla aloilla ole niin kilpailukykyinen verrattuna esim. suomalaiseen kanssa, kuin tähän asti on vaikuttanut. Jotkin yritykset ovat alkaneet rakentaa uuttaa tuotantokapasiteettia taas Suomeen (esim. Valtavalo Oy led-valaisintuotantoa Kajaaniin). Toisaalta kiinalaiset yritykset ovat erittäin vahvoja mm. uusiutuvan energian aloilla mm. aurinko- ja tuulisähkön aloilla. Kiinalaiset ovat jo suunnilleen tasavahvoja USA:n markkinoilla suurimpien länsimaisten tuulivoimayritysten kanssa. Epävakaus näkyy viimeaikojen voimakkaista sopeuttamistoimista alalla. Mitä saattaisi opiskelija ajatella? Ehkä kannattaa siirtyä IT-alalle vaikka pelien kehittämiseen? Mutta kannattaa muistaa, että kiinalaisten yritysten teknologia on pääosin länsimaissa kehitettyä. Uusiutuvan energian osuuden kehittäminen on tärkeä tavoite lähes kaikkialla maailmassa. Tekeminen ei sillä sektorilla lopu ja uudet innovaatiot odottavat keksijöitään.

Aalto-yliopisto uudistaa opetusta vauhdilla. Suuri linja uudistumisessa on kansainvälisyyden lisääntyminen. Tämä tarkoittaa mm. ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan suhteellista lisääntymistä.  Mitä saattaisi opiskelija ajatella? Kilpailu opiskelu- ja työpaikoista kiristyy? Kannattaisiko pyrkiä lääkikseen tai oikikseen? Suomessa on erittäin korkeasti koulutettuja osaajia. Yritykset ovat hyvin kilpailukykyisiä, mm. koska ne osaavat sopeutua vallitseviin markkinaolosuhteisiin. Jos yritys vähentää osaajia, on muutos potkut saaneelle merkittävä uuden tekemisen ja menestymisen mahdollisuus. Esimerkiksi Nokia on vähentänyt kotimaassa noin 1700 henkilöä vuoden kuluessa, ja lähtijät ovat perustaneet  jo lähes sata uutta yritystä. Ehkä näistä osa kehittyy kasvuyrityksiksi.  Osaajalla on paljon mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden sää on varmaan pyörteinen ja myrskyjä tulee riittämään. Parhaiten niistä tulevat selviytymään hyvin koulutetut nuoret. Minusta Aalto-yliopisto tarjoaa huippuhyvät puitteet kehittyä osaavaksi insinööriksi, jolla on aina kysyntää.

Jari Koskinen

Materiaalitieteen professori