Toiminnanohjaus – luento 7

Luennon aiheena oli aivojen toiminnanohjaus. Luennon alussa viimekerran aihetta eli muistia. Todettiin, että polilailla joilla on aivovaurio otsalohkossa, eivät pysty helposti muistamaan asioita tai käyttämään muistisääntöjä. Mielenkiintoista on se, että ihminen pystyy tunnistamaan nopeammin toisena sanotun sanan, jos ensimmäisenä sanottu sana on samaa “luokkaa” kuin toinen. Esimerkiksi jos sanotaan kaksi eri eläintä peräkkäin verrattuna siihen, että sanottaisiin ensin joku kone ja sitten eläin. Ilmeisesti aivoissa semanttisesti samankaltaiset sanat ovat aivoissa fyysisesti lähekkäin, jolloin jonkun sanan aktivoituminen muistissa johtaa muidenkin vieressä olevien aktivaatiotason nousuun, jolloin muistista haku nopeutuu.

Muisti perustuu tiettyjen hermosolujen välisten yhteyksien katkeamiseen ja toisaalta massiviseen turhien yhteyksien katkeamiseen. Ihmisen aivokuoren paksuus pienenee huomattavasti ihmisen varttuessa, pääasiassa yhteyksien poistumisen takia.

Ihmisen valtavan muistikapasiteetin taustalla on todennäköisesti skeemat eli muisin sisäiset mallit. Skeemojen avulla pystytään hieman erilaisia asitoita taltioimaan ikään kuin pakatusti muistiin. Tämän ihmisaivojen pakkaamisen tutkiminen saattaisi auttaa hyödyttää mm. uudenlaisten tehokkaiden tietorakenteiden koodaamisessa. Yksi mielenkiintoinen sovelluskohde voisi olla peli, jossa skeemoilla säilytetään esimerkiksi pelin modeleita ja näin aikaansaadaan lukematon määrä eri modeleita peliin, pitäen silti modeleiden tallentamiseen varattavan kovalevytilan pienenä.

Otsalohkon aivovaurioista seuraa usein toiminnan ohjaukseen liittyviä komplikaatioita, koska otsalohkot ovat toiminnanohjauksessa tärkeitä. Potilas voi mm. menettää kykynsä aloittaa itsenäisesti asioita, vaikka pystyykin suorittamaan tehtäviä normaalisti kunhan joku käskee häntä. Otsalohko ohjaa mm. sitä miten tehdä valintoja, jotta päästään tavoitteisiin mitä on asetettu. Tavoitteiden saavuttamisessa tärkeää on myös kilpailevien toimientojen ehkäisy eli inhibointi. Jos tämä inhibointi epäonnistuu ei päästä tavoitehakuiseen tehtävien suoritukseen. Kyky vastaanottaa palautetta ja vaihtaa toimintamallia palautteen mukana on tärkeää toiminnan ohjauksessa. Perseveraatiosta kärsivä henkilö ei pysty tähän.

Etuotsalohko on tärkeä alue työmuistin ja tietyllä hetkellä relevantin infomaation valitsemisessa. Otsalohkot toimivat suodattimina, jotka suodattavat mieleentulvivat epäolennaiset asiat pois ja pitävät tietoisuuden olennaisessa datassa sen hetkisen tehtävän kannalta.

Toiminnan ohjausta voidaan tutkia eri testeilla. Luennolla esitettiin mielenkiintoinen kuva missä oli kirjoitettu eri värien nimiä eri väreillä ja testissä piti sanoa, että millä värillä värin nimi oli kirjoitettu. Aivot halusivat sanoa värin nimen mikä luki teksissä, joten keskittyminen itse tekstin väriin oli hieman vaikeaa. Toiminnan ohjauksessa on kuitenkin mielenkiintoista se, että mistä päätös loppujen lopuksi saa aivoissa alkunsa.

Emootiot ovat matalantason toiminnan ohjaus mekanismeja avoissa. Jotkun tutkijat haluavat jakaa emootiot perus emoitioihin, joita on viha, suru, inho, yllättyneisyys, ilo ja pelko. Tämä jaottellu toimii melko hyvin ja nämä emootiot tuntuvat olevan ihmiselle ominaisia kulttuuritaustasta riippumatta.