Tieteen kääpiönä

Nanomikroskooppi Kuva: Juha Juvonen

Otsikko viittaa vahvasti allekirjoittaneeseen mutta käsittelen asiaa kuitenkin toisesta näkökulmasta.

99,3 % tieteestä tehdään muualla kuin Suomessa? Kannattaako pienen maan ylipäätään investoida omaan tutkimukseen?

Ei kannata. Sahurin käden sormin voi laskea suomalaisen tieteen todelliset läpimurrot. Niille tulee näyttävä kappalehinta. Emme myöskään rehvastele tieteen Nobeleilla, joita on tasan yksi, reippaasti tulkiten kaksi. Suomalainen yhteiskunta nojaa tuontitieteeseen.

Mikä kannattavuuspäättelyssäni mättää? Koko lähtökohta. Suomelle tiede ei ole rahojenkäytön vaihtoehto vaan yhteiskunnan elinehto.

Tieteessäkään ei ole tuontia ilman vientiä. Tiedeyhteisön vapaamatkustajia karsastetaan. Maailmalla liikuttaessa repussa pitää kilistä jo menomatkalla.

Yhteiskunta kykenee käyttämään tiedettä hyväkseen vain, jos maassa on omakohtaisesti tutkivia tieteen tulkkeja. Päivystäviä dosentteja aina tarvitaan.

Tuntemattomassa sotilaassa yksi suomalainen vastasi kymmentä ulkomaalaista. Hyvin kohdennetulla ja pätevästi toteutetulla omalla tutkimuksella on lisäarvoa, jota suomalainen yhteiskunta ei voi suoraan ostaa globaalin tiedekaupan valikoimista. Ripaus omaa maustetta ostopihvin päällä kruunaa kokonaisuuden.

Sokeri pohjalla. Miten valmennat yhteiskuntaan muutosagentteja ilman tiivistä yhteyttä tuoreimpaan tieteentekoon? Yliopistossa tutkimus ja opetus ovat erottamattomat. Jos tieteenteko lakkaa, yliopisto muuttuu oppilaitokseksi, jonka kasvateilta puuttuu taju ja keinot selvittää itselleen uusia asioita.

Aalto-yliopiston tutkimus kattaa maailman tieteestä promillen osia. Muutetaanko sillä maailmaa kuten missiossa lupaamme?

Ei se määrä vaan laatu. Vähän chiliä päälle eikä muu enää maistu. Viisaasti toimien Aalto voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa.

Unelmat eivät maksa mitään, niiden toteuttaminen kyllä. Niinpä unelmoin yliopistosta, jonka tutkijat aistivat herkällä korvalla luontevimmat tutkimuskohteet. He kiertävät maailmaa tuloksiaan innolla esittelemässä ja yhteistyötä rakentamassa, tuliaisina parasta maailmalta löytyvää tiedettä. Heidän mukanaan Suomeen rantautuu tieteen terävimpiä aivoja. Päättäjille he tarjoavat faktapohjaa päätösten tueksi. Jo fukseja he opastavat innolla tieteenteon saloihin. Silmissään heillä on innostuksen palo, joka sytyttää ympäristön.

Hetkinen. Minähän olen jo tavannut näitä ihmisiä Aallossa. Ja päivä päivältä useampia. Aika veitikoita.

Mauri Airila