Terveisiä kesäkaupungista!

Bulevardin pää

Vietin kesän Hangossa, joka on tunnetusti kesäkaupunki. Hangossa asuu paljonkin väkeä ympäri vuoden, mutta asukasmäärä lisääntyy huomattavasti kesäksi, mikä myös näkyy ulkotilassa ja sen käytössä. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, ja sen huomaa etenkin kesällä. En tuntenut olevani ainakaan Suomessa, villakaupunki on Suomelle melko uniikki. Ihmiset ovat iloisia, aurinko porottaa, kuuma hiekka polttaa ja koko kaupunki kukkii. Pohdin paljon kesän aikana, mikä kaupungista tekee niin sanotun kesäkaupungin. Mietin myös, onko tämä huono asia, ja pitäisikö kaupungin kehitystä ohjata toiseen suuntaan. Turismi on Hangolle tärkeä tulonlähde, ja Hankoa on mielestäni viime vuosia kehitetty ehkä liikaakin turisteja varten.

Hanko Plagen, 16.8.

Meren läheisyys vaikuttaa Hangon paikallisilmastoon huomattavasti. Talvi on tuulinen, kevät Manner-Suomea kylmempi, syksy pitkä ja leuto. Kesällä satama on täynnä veneitä ja talot asuttuja, kaupunkitilaa käytetään ahkerasti eri toimintoihin, Itäsataman vanhat makasiinit avaavat ovensa ja terassinsa. Talvella monet rakennukset ovat pimeinä, puolet kesällä auki olevista ravintoloista ovat suljettuina.

Alkukesästä kaupunki oli melko hiljainen. Säät olivat kylmät, niin kuin kesäkuun alussa yleensäkin. Kaupunki oli vielä toistaiseksi autio. Uimarannoilla ui satunnainen uija. Juhannuksen jälkeen väen määrä kasvoi räjähdysmäisesti – kesälomat alkoivat.

Eniten väkeä keräävät ajankohdat ovat Hangossa juhannus ja Hangon Regatta, jolloin nuoret saapuvat puistoihin, kallioille ja rannoille, etenkin Casinon rannalle. Juhlijoiden määrään vaikuttaa tietysti sää, ja useat hankolaiset toivovat juhannukselle huonoa säätä, ihan syystäkin. Juhlijoiden levittäytymistä asukkaiden pihoille on estetty esimerkiksi korkeilla aidoilla. Casinon rannan länsipuolella sijaitsevan huvilan pihaa on käytetty latriinina jo vuosia. Purjehduskilpailu Hangon Regatta on vetänyt Hankoon paitsi purjehtijoita myös juhlijoita, jotka eivät välttämättä edes tiedä, mitä sana regatta tarkoittaa. Juhlimista on yritetty hillitä ja ohjata valittuihin paikkoihin ohjelman järjestämisellä.

Lämmin päivä Vapaudenpatsaan edessä

Suosituimmat oleskelupaikat Hangossa ovat keskikesällä pitkillä hiekkarannoilla, jotka ympäröivät koko kantakaupungin. Vaikka sää olisikin tuulinen, rantoja reunustavat kallionnyppylät antavat paikoin suojaa tuulelta. Nämä suojaavat kalliot ovat varmasti aikoinaan vaikuttaneet toimintojen sijoittumiseen – tuulisimmat Länsisatama, Tulliniemi, Puistovuori ja Drottningberget ovat jääneet satamille ja virkistyskäyttöön. Ydinkaupunki on vanha, ja rakennukset sijoittuvat tuulilta suojaavien nyppylöiden väliin. Ikäviä tuulitunneleita ei pääse syntymään, ja kaupungissa on mukava kuljeskella. Suuri osa rakennuksista on vanhoja, ja niiden väliin sijoittuu pieniä puistoja. Kaupungin ehkä merkittävin tuulelta suojaava kallio, Drottningberget, on osittain räjäytetty pois uuden asuinalueen tieltä, ja tämä tulee varmasti vaikuttamaan Itäsataman tuulisuuteen ja sitä kautta myös viihtyvyyteen.

Kartta, Hangon kantakaupunki

Suosittu oleskelupaikka on Bulevardin eteläpääty ja Merikatu, jossa niin kauan kuin itse muistan on sijainnut suosittu leikkipuisto ja jäätelökioski. Bulevardin päädyn korttelin täydennysrakennus valmistui kesällä, ja samalla hävisi yksi suosittu oleskelupaikka isojen lehmusten alla, jossa näin etenkin nuorison tapaavan. Huomasin, että Merikadulla kävelevät ihmiset kävelivät mieluummin kadun aurinkoisessa eteläpäässä, vaikka uudisrakennuksien vieressä, toisella puolella katua, olisi ollut kävelytie. Itäsataman läheisyydessä oleskelu ja kuljeskelu on myös suosittua. Satamassa on kesäisin iltatori, joka vetää väkeä, niin turisteja, kuin hankolaisiakin.

Merikatu ja leikkipuisto

Iltatori Itäsatamassa

Elokuun edetessä väki vähenee ja syksyn saapuessa väki häviää. Suuri osa oleskelusta tapahtuu kuitenkin rannoilla, ja kun säät kylmenevät, tämä oleskelumuoto ei luonnollisesti enää ole kovin houkuttava. Iltatoria ei enää järjestetä, kesäravintolat ovat sulkeneet.

Hangon väkiluku laskee, ja osasyynä on taantuma, jolloin monet työpaikat ovat hävinneet. Länsisataman ja Tulliniemen vapaasataman merkitys työnantajina on ollut suuri ja historia pitkä. Satamat ja rautatie halkovat kaupungin ikävästi kahtia. Voi vain kuvitella, kuinka merkittävä Länsisataman alle jäänyt alue olisi, jos satama olisi sijoitettu aikoinaan jonnekin muualle kuin kaupungin ydinkeskustaan. Puhumattakaan Tulliniemestä, joka varmasti olisi luonnonsuojelualue, jos se olisi pysynyt luonnontilaisena. Onneksi Tulliniemen rannat ja niemen kärki ovat jääneet luonnontilaisiksi, ja on jo nyt osittain suojeltu. Hankoon on myös perustettu kansallinen kaupunkipuisto, jonka statuksen vain viisi muuta kaupunkipuistoa on saanut. Tämä auttaa varmasti maisemallisesti arvokkaiden ja ainutlaatuisten kaupunkiympäristöjen ja ranta-alueiden suojelemisessa.

Kansallinen kaupunkipuisto, Bellevue ja Villakaupunki

Rautatiet ovat usein, niin kuin myös Hangossa, merkittävät paitsi rahdin kuljettamisessa myös henkilöliikenteen kannalta. Silti ne ovat isojen autoteiden tapaan rajaava elementti kaupungissa. Eeva kirjoitti Nummelan ikävistä liikenneratkaisuista, ja voin väittää, että samaa ongelmallisuutta on Hangon rautatiessä, vaikka siitä on paljon hyötyäkin. Tieliikennejärjestelmä on mielestäni hyvin toimiva. Tämä johtuu varmasti siitä, ettei läpi kulkevaa liikennettä Hangossa luonnollisesti ole. Kaupunki on silti aika pienikokoinen ja tiivis, vaikka asukkaita on lähes kymmenen tuhatta. Pyöräileminen ja kävely ovat suosittuja liikkumismuotoja. Hangonkylän ja Hanko Pohjoisen alueilla monet risteykset ovat tasa-arvoisia, jolloin nopeudet pysyvät matalina. Alueilla, joilla liikennettä on vähän, kapeata katutilaa ja leveitä pientareita käytetään Sharedspace-omaisesti. Tunnelma näillä yli sata vuotta vanhoilla pientaloalueilla on erittäin viihtyisä. Ydinkeskustassa kadut ovat suhteellisen kapeat ja mutkittelevat. Jalankulkijana ei tarvitse pelätä, etteivät autoilijat väistäisi. Pysäköinti on myös mukavasti osana kaupunkitilaa, ei se dominoiva toiminto. Esimerkiksi Bulevardilla pysäköinti sijoittuu taskuihin komeiden lehmuksien väleihin.

Bulevardi, Puistokatu, Bromarvinkatu

Ymmärsin loppukesästä, miksi Hangolla on vahvempi kesäkapungin maine kuin esimerkiksi Tammisaarella, vaikka kaupungit muistuttavat toisiaan suhteellisen paljon. Paitsi että pakkastuuli on talvella Hangossa purevampi kuin Tammisaaressa, suurimmat tekijät ovat varmasti ihan toisenlaiset. Hangossa ei ole toisen asteen koulutusta korkeampaa koulutusmahdollisuutta. Lähimmät opistot ovat Tammisaaressa ja Karjaalla. Ja ehkä tärkein tekijä – Tammisaari on matkan varrella Hankoon, Tenalaan, Bromarviin tai vaikkapa Saloon. Hangosta ei pääse minnekään, Hangossa kävijät ovat tulleet vartavasten Hankoon. Tilanne on toinen kesällä – Hanko on veneilijöille oivallisempi pysähdyspaikka kuin esimerkiksi Tammisaari, joka on veneilijäväelle samantapainen kohde kuin muille kävijöille talvinen Hanko. Jos tarkastelee merikarttaa, huomaa, että Hanko on hyvin luonnollinen pysähdyspaikka, sillä väylät hipovat Hankoniemeä. Tammisaari sijaitsee sisäsaaristossa. Tämä selittää myös Tammisaaren ja Hangon pienvenesatamien kokoerot.

Oleskelua Itäsatamassa

Huonosta työtilanteesta riippumatta nuoret, jotka ovat lähteneet yliopistoihin opiskelemaan, tai jopa lukioon tai ammattikouluun toiselle paikkakunnalle, tulevat usein viikonlopuksi ja pidemmiksi lomiksi Hankoon. He hankkivat mielellään kesätyönsä Hangosta, jotta he saisivat viettää siellä kesänsä, ja tavata lapsuudenystäviään. Tämän asian säilyminen on mielestäni vaikeiden aikojen ehkä valoisin tulevaisuuden toive.

Ihmisväki kerää lisää ihmisiä, se on jo todettu. Maija mainitsi kirjoituksessaan, että ihminen hakeutuu yksinkin muiden ihmisten seuraan, vaikka tämä toisin itse väittäisikin. Tarkastelin ihmisiä uimarannoilla. Monet olivat jonkun toisen seurassa, mutta jotkut makasivat rannalla yksin. Silti he hakeutuivat suhteellisen lähelle muita – ei niin kuin puistonpenkillä, johon toisillensa tuntemattomat ihmiset mielellään istahtavat omaan penkinpäähänsä, tai bussissa, kun ihmiset istahtavat toisen viereen vasta silloin, kun sitä ei voi välttää. Ihmisillähän on se oma turvallinen etäisyys tuntemattomiin ihmisiin. Tämä turvaväli vaihtelee varmasti eri tilanteissa. Etäisyys on pienempi ruuhkaisilla paikoilla kuin avarilla, autioilla paikoilla. Pidän kiinnostavana sitä, miten tarkka turvallisen etäisyyden raja onkaan. Jonkun ylittäessä tämän turvarajan kokee heti lähestyvän henkilön uhkaavana, tai tilannetta jollakin tapaa epäilyttävänä tai epämiellyttävänä.

Vapaudenpatsas, Bulevardin pää

Huomasin, kun valokuvasin istuvia ihmisiä Vapaudenpatsaan reunalla, että he vaivaantuivat hirveästi huomattuaan joutuvansa valokuvaan, vaikka kohteeni olisikin yhtä lailla voinut olla itse patsas. Ehkä he kokivat olevansa tiellä, tai ehkä ylitin heidän turvarajansa?