Tekniikan tarjoamat mahdollisuudet asukastiedon keräämisessä

By: Petteri Sillanpää

Marketta Kyttä kertoi kolmannen luennon alustuksessaan asukastiedon keräämiseen liittyvistä käytännöistä. Periaatteena on asukkaiden ympäristökokemusten tutkiminen paikkaan kiinnittyen. Kokemusta voidaan tutkia ja jopa mitata. Kyttä esitti tutkimusmenetelmäksi pehmoGIS-kyselyt, jotka ovat avainasia laadukkaan asukastiedon taustalla.

Jan Wolski havainnollisti puolestaan interaktiivisen informaation visualisointia. Ajatuksena on käyttää ihmisen luontaista kykyä nähdä erilaisia hahmoja. Mielestäni tätä voisi hyödyntää innovatiivisesti asukkaiden ympäristökokemusten tutkimisessa. PehmoGIS-kyselyillä voidaan saada tuloksia ympäristön yksilölliseen analyysiin. Jos tuloksia kerätään suurilta tietomassoilta, interaktiivinen informaation visualisointi tietyllä alueella voisi helpottaa suunnitteluratkaisujen tekemistä. Menetelmä voisi toimia Wolskin esittelemän bussiliikennevisualisoinnin mukaisesti. Interaktiivinen visualisointi mahdollistaisi monipuolisen datan käytön esimerkiksi asukastietoon pohjautuvissa karttakäyttöliittymissä. Erilaisten pehmoGIS-kyselyiden tuloksia voisi yhdistää joustavaksi kokonaisuudeksi paikkatietojärjestelmän visuaalisessa havainnoinnissa.

Visuaalisen informaation keräämisessä ja käsittelyssä olennaisena osana onkin tekninen puoli. Lähtökohtaisesti esimerkiksi asukastiedon kerääminen on käytännöllisiin periaatteisiin nojaavaa tiedonkeruuta, mutta ilman teknisen puolen hyödyntämistä tieto menettäisi tarkoituksensa. Olennaista ei ole saatu tieto, vaan miten tieto saadaan ihmisten käyttöön ja hyödynnettäväksi. Teknologia toimii työkaluna luotaessa monipuolisia, luotettavia ja ennen kaikkea käytännöllisiä asukastietoon pohjautuvia suunnitteluratkaisuja.

PehmoGIS-kyselyt mahdollistavat laajojen asukasryhmien kuulemisen, mutta näkisin menetelmällä olevan vieläkin paremmat mahdollisuudet kehittyä monipuoliseksi työkaluksi paikallisesti herkässä suunnittelutyössä. PehmoGIS-kyselyiden kaltaisia menetelmiä voisi kehitellä enemmänkin tietoliikennetekniikan näkökulmasta. Internetin tarjoamista hyödyistä voidaan löytää yhä uusia mahdollisuuksia. Erilaisten mobiilipalveluiden yhdistäminen asukkaiden ympäristökokemusten tutkimiseen voisi tarjota täysin uusia ulottuvuuksia laaja-alaiseen asukastiedon keräämiseen. Ihmisillä on kännykät jatkuvasti mukana, joten asukastiedon kerääminen olisi mahdollista paikasta ja ajasta riippumatta. Tiedon hallinnoimiseksi voisi kehitellä innovatiivisia mobiilisovelluksia. Vaikka tekninen osaaminen olisikin kunnossa, voi ongelmaksi muodostua alueiden väestöjakaumat. Mobiilipalveluiden käyttäjäkunta on ainakin toistaiseksi pääosin melko nuorta väestöä.

Mobiilipalveluiden lisäksi GPS-paikannukseen perustuvasta karttatiedon hyödyntämisestä voisi saada paljon irti. Karttatiedon kerääminen olisi reaaliaikaista ja tiukasti tiettyyn paikkaan sidoksissa olevaa. Luennon alustuksessa mainituista eri pehmoGIS-kyselyistä ainakin arkiliikkumis- ja palvelu-pehmoGIS:t vaikuttaisivat päteviltä vaihtoehdoilta sovellettavaksi GPS-paikannukseen. Asukkaiden suora paikantaminen mahdollistaisi tietyn alueen tai palvelun kysynnän nopean havainnoimisen. GPS-paikannuksen kattava hyödyntäminen asukastiedon keräämisessä vaatisi luonnollisesti matkapuhelimien GPS-tekniikan käytön laajempaa yleistymistä.