TEE, AHELO ja YOPALA – arviointi opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä

Aalto-yliopistossa on menossa perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistaminen, joka kohdistuu aluksi kandidaatin tutkintoihin. Tämä on yliopistouudistuksen ydintä, opetuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä.

Arviointi on kiinteä osa oppimista ja opetusta, ja koulutuksen laatua. Kurssikohtainen, opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutukseen perustuva oppimisen ja opetuksen arviointi muodostaa kehittämistyön ytimen. Lisäksi tarvitaan sisäiseen ja ulkoiseen asiantuntemukseen perustuvaa tutkintojen ja koulutusohjelmien arviointia. Tämä ei tapahdu irrallaan suhteessa kursseihin. Myös laajempien kokonaisuuksien arvioinnit luovat osaltaan yliopiston arviointikulttuuria, johon sisältyy opettajien ja opiskelijoiden kyky antaa ja ottaa vastaa palautetta, avoimesti, rakentavasti ja uuden oppimiseen innostaen.

Aalto-yliopiston mittava opetuksen ja koulutuksen kansainvälinen arviointi (TEE) saatiin päätökseen syksyllä 2011. TEE:n toteuttaminen perustui yliopiston omaan käsitykseen arvioinnin tärkeydestä. Päätös herätti aikanaan keskustelua arvioinnin mielekkyydestä uuden yliopiston kiihkeässä rakentamisvaiheessa, mutta jo nyt arvioituna TEE:n hyöty on kiistaton. Sen tulokset ja suositukset tukevat erinomaisesti kandiuudistusta ja tarjoavat myös vahvan selkänojan opetuksen ja koulutuksen uudistamistyölle jatkossa.

Yliopistojen kiinnostus opetuksen ja tutkintojen laadun arviointiin on lisääntymässä. UNIFI ja sen edeltäjä Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on yhdessä SYL:n kanssa pohtinut mahdollisuutta kerätä valtakunnallisesti palautetta yliopistojen opetuksen laadusta. Lähtökohtana on ollut yliopistojen oman toiminnan kehittäminen.

Asiasta tehtiin esiselvitys ja pilotointi vuosien 2009-2011 aikana. Pilotointiin osallistui yhteensä 7 yliopistoa ja kohderyhmänä oli kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Kokemusten perusteella UNIFI asetti tämän vuoden alussa työryhmän opiskelijapalautejärjestelmän eli YOPALA:n valmisteluun. Taustalla on OKM:n rahoitusmallityöryhmän ehdotus, että 3 % yliopistojen perusrahoituksesta jaetaan opiskelijapalautteen perusteella vuodesta 2015 alkaen. Tätä varten tarvitaan toimiva ja yhtenäinen opiskelijapalautekysely ja periaatteet, joilla tuloksia sovelletaan rahoitusmalliin. YOPALA:ssa arvioidaan opetuksen laatua kandivaiheen jälkeen annettavalla opiskelijapalautteella. Vaikka YOPALA luodaan osaksi yliopistojen rahoitusta, palvelee se myös yliopistojen omaa opetuksen ja toiminnan kehittämistä.

Aalto osallistuu myös opetuksen arvioinnin kansainväliseen kehittämiseen. Vuoden vaihteessa käynnistyi esiselvitys, joka on osa OECD:n organisoimaa korkeakouluopiskelijoiden osaamista mittaavaa AHELO tutkimushanketta (Assessment of Higher Education Learning Outcomes – Feasibility Study). Vaikka AHELO on verrattavissa peruskoululaisten osaamista mittaavaan PISA-ohjelmaan, kyseessä ei ole ranking -työkalu. Tavoitteena on ensisijaisesti saada tietoa kandidaatin opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden osaamisesta ja rakentaa sen avulla välineitä opetuksen kehittämiseen.

AHELO:n esiselvityksessä 2009-2012 arvioidaan, onko mahdollista mitata opiskelijoiden oppimista ja osaamista kansainvälisesti. Tarkoituksena on kehittää mittausmenetelmä, joka ottaisi huomioon korkeakoulujärjestelmien moninaisuuden kieli- ja kulttuurieroineen, ja joka olisi myös teknisesti ja taloudellisesti järkevä toteuttaa.

Esiselvityksessä on neljä arvioitavaa osa-aluetta: opiskelijoiden geneeriset taidot, osaaminen taloustieteissä ja tekniikassa sekä korkeakoulutuksen tuottaman lisäarvo. Suomi on yhdessä Korean, Meksikon, Kuwaitin, Norjan sekä neljän USA:n osavaltion kanssa testaamassa geneerisiä taitoja mittaavia menetelmiä. Suomesta on mukana Aallon lisäksi viisi yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua.

Aalto-yliopisto on siis mukana kokeilussa, jossa arvioidaan geneeristen taitojen mittausmenetelmien toimivuutta, ei osaamisen ja oppimisen tuloksia. Aallon tekniikan korkeakouluista testiin kutsutaan noin 200 vuosina 2008 ja 2009 aloittanutta opiskelijaa satunnaisotannalla. Lisäksi noin 40 satunnaisotannalla valittua opettajaa saa sähköpostitse kyselyn liittyen opetuksen toteuttamiseen. Aallon osuus järjestetään huhtikuun aikana.

Esiselvityksellä saadaan tietoa, miten osaamisen mittaamiseen kehitetyt välineet toimivat ja soveltuvat suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja kulttuuriin. Tämän takia on tärkeää, että opiskelijat ja opettajat lähtevät mukaan tähän testausvaiheeseen. Esiselvityksen perusteella OECD tekee päätöksen varsinaisen AHELO:n käynnistämisestä.

Suomessa AHELO -hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Aallossa AHELO:n yhteyshenkilöinä toimivat Reetta Koivisto ja Lena Levander Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki -yksiköstä.

Martti Raevaara