Tarkkaavaisuus ja muisti – luento 6

Iiro Jääskeläisen ensimmäisellä luennolla käsiteltiin tarkkaavaisuutta ja muistia. Tarkkaavaisuudesta jäi erityisesti mieleen tarkkaavaisuuden jako ja käsitteet “top down” ja “bottom up”.  Muisti-osiosta mieleen jäivät muistin jaottelut,  hippokampuksen merkitys ja ehdollistaminen.  Näistä tarkemmin alla.

Tarkkaavaisuuden jako tapahtuu siten, että eri tarkkaavaisuuden kohteiden välillä hypitään hyvinkin nopeasti, mutta niihin ei kuitenkaan keskitytä täysin samanaikaisesti. Tarkkaavaisuus ei myöskään jakaudu vain ulkoisten ärsykkeiden, kuten näkö- ja kuulohavaintojen tarkkailuun, vaan myös erilaisiin sisäisiin mentaalisiin prosesseihin, kuten tietojen hakemiseen muistista.

“Top down” -käsitteellä tarkoitetaan sitä, että henkilön odotukset ja kokemukset vaikuttavat siihen, mitä ja miten hän havainnoi. Esimerkiksi silmän liikkeitä tarkkailemalla on huomattu, että nähdessään kasvot, ihminen keskittyy eniten silmien, nenän ja suun alueeseen, mistä onkin yleensä helpointa tunnistaa ihmisiä. Havaitsemisessa on myös konstansseja, joiden avulla esimerkiksi kaikkien erinäköisten puhelimien tiedetään kuitenkin olevan puhelimia. Tiedon  “bottom up” -käsitelyssä taas aistiärsyke huomataan ensin tahattomasti ja tarkkaavaisuus siihen käännetään vasta sen jälkeen.

Luennolla puhutut erilaiset tarkkaavaisuuteen liittyvät kokeet olivat myös mielenkiintoisia. Yksi niistä oli Cocktail juhlat -ilmiö, jolla on huomattu, että kun henkilö keskustelee juhlilla jonkun kanssa, hän kuulee keskustelukumppaninsa aivan hyvin sulkemalla taustamelun pois. Taustamelua kuitenkin prosessoidaan koko ajan, sillä henkilö huomaa, jos esimerkiksi hänen nimensä mainitaan kauempana.
Tarkkaavaisuutta häiritseviä neurologisia ja psykologisia sairauksiakin mainittiin.  Niitä ovat esimerkiksi ADHD, skitsofrenia, Parkinsonin ja Alzhaimerin taudit, agnosia ja ajan ja paikan tajun häiriöt.

Muistin tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan, tiedon taltiointiin, säilyttämiseen ja vanhan tiedon hakemiseen. Muisti voidaan jakaa myös primaariseen ja sekundaariseen muistiin.

Opittiin, että hippokampuksella on tärkeä osa pitkäaikaisten muistojen luonnissa. Tästä oli muutamia esimerkkejä, joissa hippokampus oli vaurioitunut, ja potilas muisti kaiken ennen vaurioitumista, mutta sen jälkeen hänellä oli vain lyhytkestoista muistia, joka ikäänkuin nollaantuu muutaman minuutin välein. Mielenkiintoista oli, että tällaisetkin potilaat pystyivät kuitenkin oppimaan uusia motorisia taitoja, vaikka he eivät muistaneetkaan oppineensa niitä.

Ehdollistamisesta esimerkkinä olivat Pavlovin koirakokeet. Kokeen koirat kuolasivat nähdessään ruokaa ja kun tähän tilanteeseen yhdistettiin äänimerkki, niin myöhemmin pelkästään äänimerkin kuuleminen sai koirat kuolaamaan. Ne siis ehdollistettiin siihen, että äänimerkin kuuluessa ruoka on lähellä. Operationaalinen ehdollistaminen voidaan toteuttaa positiivisella ja negatiivisella palkitsemisella ja rankaisemisella sekä sammuttamisella. Positiivinen ja negatiivinen olivat tässä yhteydessä hieman hämääviä, mutta esimerkiski positiivinen rankaiseminen voi tarkoittaa sähköshokkia epämieluisan toiminnan tapahtuessa ja negatiivinen rankaiseminen lelun pois ottamista huonosti käyttäytyvältä lapselta.