Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Y-sukupolven asialla

Näin kesän kynnyksellä, allekirjoittaessani kirjeitä opiskelemaan hyväksytyille, mieleeni tuli muutamia asioita.

Kulunut kevät on ollut muutoksen aikaa. Uusi koulumme on lähtenyt hienosti käyntiin. Uusittu kokoonpano on haastanut osapuolet uudenlaiseen keskusteluun ja uusien mahdollisuuksien toteutukseen. Yhdistyneitä osapuolia, eli entistä Taideteollista korkeakoulua ja arkkitehtuurin laitosta, yhdistää ennen kaikkea niiden yliopistolaissakin mainittu tehtävä – taiteellinen toiminta – sekä samankaltaiset haasteet ja mahdollisuudet.

Katson mielelläni alamme haasteita laajemmin.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun osaamisalat ovat vahvasti esillä kun Euroopassa etsitään vastauksia tulevaisuuden kysymyksiin. Innovaatiounioni-ohjelmakokonaisuudessa ovat esillä sekä muotoilu että digitalisaatio. Lisäksi Creative Europe -ohjelma nostaa esille luovien alojen merkityksen eurooppalaiselle elinvoimaisuudelle ja kulttuurin uudistumiselle. Teknologinen edistyksemme on ollut vahvaa ja se on monilta osin perusta hyvinvoinnille. Käytettävyys, ihmislähtöisyys ja merkitysten tuottaminen kytkeytyvät jatkossa entistä vahvemmin innovaatioajatteluun.

Aallon Y

Muutos on yhteiskunnassa hallitseva trendi. Myös työelämässä muutokset tulevat olemaan jatkuvia.

Aalto-yliopisto on pyrkinyt hahmottamaan yhtäältä opiskelijoiden ja toisaalta työantajain näkemyksiä työn tulevaisuudesta ja sen vaatimuksista. Kirsi Pihan Dialogi-selvityksessä yhdistettiin Aalto-yliopiston opiskelijat ja yhdeksän yrityskumppania.

Julkisuudessa on puitu paljon Y-sukupolvea; itsekästä, nopeatempoista, mukavuudenhaluista, kärsimätöntä ja ajatuksiltaan radikaalia sukupolvea. Tämä kuva ei kuitenkaan näytä toteutuvan työelämään astuvien Aalto-yliopiston opiskelijoiden kohdalla. Dialogi-selvityksen perusteella Y-sukupolvi on vaativa ja optimistinen, ja kulkee jalat maassa.

Aallon Y-sukupolvea ei voi tunkea yhteen muottiin, vaan asennoituminen, arvot ja tavoitteet vaihtelevat opiskelijaryhmien kesken. Selvitysaineistosta piirtyi esiin kuusi keskenään eri tavoin työhön suhtautuvaa profiilia: työteliäs urasuuntautuja, säännöllinen vastuunkantaja, riippumaton maailmanparantaja, liikkuva tilaisuuksiin tarttuja, kehittymishaluinen luottopelaaja ja omistautuva visionääri.  Myös työn tekemisen tavat sekä työn merkitys elämässä erosivat toisistaan tyypeittäin.

Parhaimmillaan profiilit ovat työkalu, jonka avulla yritys löytää oikean työntekijän oikeaan paikkaan. Profiilin avulla opiskelija voi puolestaan tarkastella ominaisuuksiaan laajemmin kuin vain pääaineensa perusteella. Mielenkiintoista oli myös miten selvitys kumosi koulu- ja alakohtaisia stereotypioita. Eri profiileita löytyi jokaisesta Aallon koulusta, vieläpä hyvin tasaisesti. Selvityksellä on merkitystä myös yliopiston tutkintojen uudistamisessa ja opiskelun tavoitteiden asettamisessa.

Työelämä ja työtehtävät vaativat tänään erityisesti tiimityötaitoja; yhteistyön ammattilaisia, jotka kunnioittavat ja arvostavat toisten osaamista. Edessä olevien ongelmien ratkaisu vaatii monialaisuutta ja erilaisten osaamisalojen yhdistämistä. Tähän Aalto-yliopisto tarjoaa ainutlaatuiset puitteet ja mahdollisuudet.

Kestävyys monialaisuuden perustana

Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävien periaatteiden opiskelu ja soveltaminen omaan työhön ovat mielestäni yksi tärkeimmistä monialaisen opiskelun perusteista. Opiskelijat ovat olleet hyvin aloitteellisia tämän alueen opetuksen kehittämisessä.  

Korkeakoulullamme on vankka yhteys maailmaan. Kansainvälisyys on arkipäivää opiskelussa, ja se onkin ehdoton edellytys selviytyä tulevaisuuden taiteilijan tai muotoilijan ammatissa. Suomen kansainvälisimmässä yliopistossa luodut opiskeluaikojen verkostot kantavat parhaimmillaan läpi elämän. Muistutan kuitenkin usein opiskelijoita: jotta voi olla kansainvälinen, on ensin oltava jostain kotoisin, tunnettava juurensa.

Juurien pohdintaan suomalaisen kesän valo ja vehreys, miksei hyttysetkin, antavat oivan mahdollisuuden.

Lämpimiä kesäkelejä kaikille!

Helena Hyvönen