Sosiaalinen media opintohallinnon silmin

Osallistuin viime viikolla sosiaalista mediaa (SOME) sivuavaan seminaariin. Olin jo kirjoittamassa huomioistani sähköpostia esimieheni pyynnöstä.  Päätin kuitenkin, aiheen huomioiden, kirjoittaa asiasta blogi-kirjoituksen – ensimmäisen sellaisen.

Rovaniemen Valoa-hankkeen tilaisuudessa esiteltiin alan tutkimuksia Yhdysvalloista ja Suomesta. Pitkien muistioiden sijasta tarjoan tässä lyhyen katsauksen sosiaaliseen mediaan muutaman väliotsikon siivittämänä.

Sosiaalinen media on nykyajan netin käyttöä

  • Facebookilla on miljardi käyttäjää (www.facebook.com). That number speaks volumes.
  • Twitterillä (mikroblogi) satoja miljoonia käyttäjiä, twiittejä (yksittäisiä viestejä) ehkä sata miljoonaa päivässä, näistä suurin osa muidenkin kuin rekisteröityjen käyttäjien nähtävillä (www.twitter.com)
  • Google+ (www.google.fi) – uusi palvelu, mutta ei vielä supersuosittu
  • Foursquare, paikkatietoihin perustuva ohjelma, käytetään pääsääntöisesti kännyköillä (www.foursquare.com)
  • LinkedIN (www.linkedin.com)  – portfolio, CV, keskustelu

Mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on meille nyt

  • Näkyvyys, opiskelijamarkkinointi. Esimerkki: Päivitin kouluamme koskevan uutisen Twitteriin, jossa minua seuraa 580 henkilöä. Yksi seuraajista lähetti viestin eteenpäin yli 2500 seuraajalleen ja siitä matka on saattanut jatkua vaikka kuinka monelle.
  • Löydettävyys hakukoneista. Nyt jo, ja varsinkin lähitulevaisuudessa ajankohtaiset asiat, joista sosiaalisessa mediassa keskustellaan, nousevat parhaiten esiin hakukoneista.
  • Opetusmuodoista tylsimpiä ovat tutkimusten mukaan massakurssit ilman online-työskentelymahdollisuutta. Melkein yhtä tylsiä ovat massakurssit, joissa kurssista on sähköistä materiaalia saatavilla.  Toisaalta massakurssit, joissa on interaktiivisia online-osia, ovat lähes yhtä suosittuja kuin pienen porukan seminaarityöskentelykurssit. Kyseessä on Yhdysvaltalainen tutkimus, mutta taitaa päteä Suomessakin. Sosiaalinen media tarjoaa erilaisine sovelluksineen luontevia työtiloja kursseja varten, joten sosiaalista mediaa laajasti ymmärrettynä (ml. blogit) ei kannata sivuuttaa kurssin opetusmetodeja pohdittaessa.
  • Virtuaalinen dokumenttien työstäminen.Yhdessä tekeminen google docsilla tai muilla vastaavilla sovellutuksilla mahdollistaa ryhmätyöskentelyn virtuaalisesti. Tätä voisi käyttää vaikkapa prosessikaavioiden piirtämiseen. Virtuaalisuus mahdollistaa yhteistyön tekemisen, vaikka yhteistä palaveriaikaa ei almanakasta löytyisikään. Ja jospa sähköisessä maailmassa olisi vähemmän haluja käydä kahvipöytäkeskusteluja. Jotka nekin toki ovat arvokkaita, mutta… 

Miltä tulevaisuus näyttää?

Hakukoneet todennäköisesti kytkeytyvät kiinteämmin sosiaaliseen mediaan ja hakutulokset perustuvat entistä enemmän käyttäjän omaan digitaaliseen jälkeen. Yliopistojen perusajatus on jakaa tietoa. Sosiaalinen media tekee juurikin sitä. Kaikkea ei voi tietenkään jakaa nyt eikä tulevaisuudessa. Mutta voisimmeko kuitenkin jakaa tietoa paljon enemmän kuin jaamme nyt? Entäpä jos opintojen hyväksilukuohjeita kirjoittava ryhmä tekisikin työtä virtuaalisen työpöydän ympärillä, kirjoitusoikeus olisi vain tietyillä henkilöillä, mutta muut voisivat vapaasti kommentoida. Saisimmeko näin tarjottua opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa hallinnon työhön jo valmisteluvaiheessa?

Asiaan liittyviä sääntöjä, ohjeita, lisätietoja:

Sokerina pohjalla, Villen teesit:

  1. Digitaalisen minän luominen ja ylläpitäminen on osittain jo tätä päivää ja varmasti tulevaisuutta
  2. Työympyröissä luontevan sosiaalisen median suhteen luominen on jokaisen oma asia. Näitä käskyjä tuskin tulee “ylhäältä”.
  3. Opiskelijamarkkinoinnissa sosiaalinen media saattaa tarjota halvempia kontaktikanavia kuin perinteinen media. Näin sekä suorana mainontana, että välillisesti aktiivisena näkymisenä sosiaalisessa mediassa.
  4. Muut huippuyliopistot ovat syvällä sosiaalisessa mediassa, me emme voi jäädä sivusta katsomaan. Oman näkemykseni mukaan on luontevampaa, että opiskelijamme ja henkilökuntamme on löydettävissä esimerkiksi Twitteristä tai Facebookista ja heidän kauttaan välittyy maailmalle kuva siitä, mitä täällä tapahtuu.
  5. Opetusta suunniteltaessa kannattaa pohtia myös sosiaalisen median käyttöönottoa, erityisesti massakursseihin kannattaa liittää aktivoivia onlinetehtäviä. Konetekniikan yleisinformaatiossa on jo aiemmin hyödynnetty Optimaa, mutta tänä lukuvuonna kurssi menee vielä syvemmälle digiaikaan.
  6. Sosiaalinen media ei ole ilmiö, josta historiankirjoissa tullaan kirjoittamaan: “Some tuli 2006 ja lähti 2013”. Sosiaalinen media muodostunee osaksi tapaamme kommunikoida. Some mullistaa maailmamme kuten kännykkä ja tekstiviestit. Pärjäsimme joskus ilman niitä, mutta nyt olisi jo vaikea olla ilman niitä. 

Insinöörieteiden korkeakoulun sosiaalisen median kytköksiä

Facebook: Mechanical Engineering –sivut

Twitter: mm. @KonergiaOpinto, @VilleKivi, @DFVoice

Foursquare: mm. @Aalto University School of Engineering, @OOP Service Desk, School of Engineering, @R-talo, @Konetekniikka 1, @Konetekniikka 2, @Konetekniikka 3

Aalto on hankkinut käyttöönsä myös Yammerin, yrityskäyttöön tarkoitetun sosiaalisen median viestimen (www.yammer.com). Minut löytää Yammerista nimellä: @Ville Kivimäki