Soluviljelytekniikat, Emilia Kaivosoja

TkT Emilia Kaivosoja piti meille luennon soluviljelytekniikoista 28.2.2013. Luennolla oli mahdollista ilmoittautua yhteen huhtikuussa järjestettävistä vapaaehtoisista soluviljelyharjoituksista. Kaivosojan luennointitapa oli keskusteleva ja osallistava, ja hän oli varma esiintyjä. Luentokalvot olivat ulkoasultaan siistit, ja monet asiat oli esitetty havainnollistavien kuvien avulla.

Kaivosoja aloitti luentonsa perinteiseen tapaan kysymällä, mitä merkitystä luennon aiheella eli soluviljelytekniikoilla ylipäätään on. Yleisistä käyttökohteista siirryttiin sulavasti historiikkiin. Saimme kuulla ensimmäisen solulinjan olevan peräisin erään naisen kohdunkaulan syövän soluista. Tämä toimi hyvänä pohjustuksena, kun luennoitsija hieman myöhemmin kertoi erilaisista soluista ja solulinjoista. Solut jaetaan primaari- ja sekundaarisoluihin sekä fibroblastisiin, epiteelisiin ja lymfoblastisiin solutyyppeihin. Primaarisoluilla tarkoitetaan kudoksista eristettyjä soluja. Sekundaarisoluilla tarkoitetaan puolestaan jatkuvasti jakautuvia soluja, joiden elinikä on rajaton. Sekundaarisoluja saadaan esimerkiksi syöpäkasvaimista. Solun tyyppi taas määrittelee muun muassa solun muodon ja kiinnittymisen kasvualustaansa sekä muihin soluihin.

Luennoitsija opetti meille aseptisen eli puhtaan työskentelytekniikan perusteita. Aseptisessa tekniikassa on tärkeää käyttää asianmukaisia suojavarusteita, liikkua rauhallisesti ja työskennellä steriloidussa bioturvallisuuskaapissa. Oikeat työskentelytavat ovat tärkeitä, jotta näytteet eivät pilaantuisi eli kontaminoituisi. Kontaminaatiot jaetaan kolmeen tyyppiin: kemiallisiin ja biologiisiin kontaminaatioihin sekä ristikontaminaatioihin. Kaivosoja kertoi meille myös erilaisista sterilointimenetelmistä. Harmi kyllä luennoitsija käytti liian vähän aikaa menetelmien suorasanaiseen opettamiseen. Täten Kaivosojan laatimat luentotehtävät jäivät lähinnä arvailulomakkeiden tasolle. Sama ongelma tuli vastaan myös luennoitsijan kertoessa solujen siirrostuksesta. Kaivosojan käytti liian vähän aikaa menetelmän esittelemiseen ja liikaa aikaa laatimaansa luentotehtävään. Onneksi viimeistään huhtikuun laboratoriodemot auttanevat ymmärtämään, mistä solujen siirrostamisessa on kyse.