Solujen viestintäjärjestelmät, Katri Koli

Katri Kolin 23.01.2013 pitämä luento käsitteli solujen viestintäjärjestelmiä ja erityisesti solujen kasvua ja niiden erilaistumisen säätelyä.

Tästä aiheesta ei ole aikaisemmin lukiossa pahemmin puhuttu, joten luento tuntui aluksi melko mielenkiintoiselta. Luennoitsija kuitenkin sortui melkoiseen pikkutarkkuuteen, joka ei välttämättä aiheen ensikatsauksen kannalta ole niin olennaista. Käsitteitä lenteli taas sinne tänne ja väsyneen teekkariopiskelijan oli kovin vaikea pysyä perässä.

Telomeraasi-niminen entsyymi kontrolloi solujen uusiutumista ja kuolemaa. Esimerkiksi veri- ja ihosolut uusiutuvat koko ihmisen elämän ajan, mutta hermosolut taas eivät. Tähän liittyvä mielenkiintoinen asia oli DNA:n telomeerirakenne, joka ohjaa solun jakautumista.  Telomeerit ovat kromosomien päässä olevia toistojatkoja, jotka toimivat “puskureina”. Ne pilkkoutuvat jokaisella jakautumiskerralla, ja lopulta aiheuttavat solukuoleman. Kantasoluissa telomeraasi paikkaa telomeerirakennetta koko ajan, ja siksi ne ovat “ikuisia”. Myös kasvainsolut, kuten syöpäsolut, pystyvät aktivoimaan telomeraasin ja täten jakautumaan. Telomeerit kuulostavat mielenkiintoisilta, sillä tulevaisuudessa niillä voisi olla yllättäviäkin sovelluksia. Muistan lukeneeni artikkeleita syövänhoidosta ja jopa vanhenemisen estosta, joissa puhuttiin telomeereistä.


Telomeerit

Solujen viestijärjestelmiin kuuluvat viestimolekyylit mm. kasvutekijät ja hormonit. Solut tunnistavat näitä erilaisten reseptoreiden avulla kun viestimolekyylin pitoisuus on tarpeeksi suuri. Solun tunnistettua viestimolekyyli se käynnistää sopivan prosessin solussa. Tästä on puhuttu melko lailla lukiossa joten en nyt siihen lähde. Solut voivat myös kommunikoida solu-solu tai solu-väliaine kommunikaatioilla.

Mielenkiintoiseen asiaan päästiin taas luennon lopussa kun puhuttiin syövästä. Melko ajankohtainen aihe ja silleen. Puhuttiin taas tarkemmin lukiasiasta kuten esisyöpägeenien ja syöpägeenien aktivoitumisen tarkemmista mekanismeista. Syöpä on sellainen aihe jossa riittää tutkittavaa vielä pitkään joten on kiva kuulla siitä viimeinkin vähän yksityiskohtaisemmin.  Itselleni kun syöpä varmaan sitten putkahtaa niin onpahan vähän enemmän informaatiota käsillä.