Solujen järjestäytyminen kudoksiksi, 20.2.2013

Tämän kertaisen luennon piti patologian professori Veli-Pekka Lehto ja aiheena oli solujen järjestäytyminen kudoksiksi.
Luennon aluksi käsittelimme loogisesti gastrulaatiota eli alkiokerrosten, endodermin, mesodermin ja ektodermin muodostumista alkiossa, ja erityisesti sitä, miten näistä alkiokerroksista kehittyy kustakin omat kudoksensa. Esimerkiksi ektodermistä kehittyy iho, keskushermosto ja silmän verkkokalvo. Veli-Pekka Lehto painotti gastrulaation tärkeyttä esittämällä aiheeseen liittyen solu- ja kehitysbiologian professori Lewis Wolpertin mieleen jäävän lausahduksen: “It is not birth, marriage, or death, but gastrulation, which is truly the most important time in your life.”

Seuraavaksi luennoitsija kertoi yksityiskohtaisesti eri kudostyypeistä: epiteeli-, side-, lihas- ja hermokudoksesta. Luennolla opin uusia käsitteitä, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, kun luen tieteellistä tekstiä. Elinten erilaisten kudosten jaottelu mesenkyymiin eli ’’sidekudoksiseen’’ osaan, joka koostuu esimerkiksi verisuonista, hermoista ja soluväliaineesta sekä parenkyymiin eli kullekin elimelle ainutlaatuiseen ’’business’’-osaan, jäi erityisesti mieleeni. Apikaalisen, basaalin ja lateraalisen pinnan käsitteet auttoivat hahmottamaan yksittäisten solujen järjestäytymistä kudoksiksi.

Mielestäni erityisen mielenkiintoista oli, kun luennoitsija kertoi kerrostuneesta levyepiteelikudoksesta ja siitä, miten sen basaalisolut ovat jakautumiskykyisiä ja ne vaeltavat elinkiertonsa aikana kohti epiteelin pintaa, josta ne lopulta hilseilevät pois. Lehto sanoi, että tämä voi olla yksi ihmiselimistön mekanismi suojautua syövältä. Syy siihen on se, että esimerkiksi ihossa tämä vähentää vaaraa, että jokin solu alkaisi jakautua hallitsemattomasti, sillä riittävän jakautumismäärän jälkeen solu poistuu kudoksesta.

Luennon loppupuolella käsittelimme vielä kantasoluja. Minulle selkeytyi kantasolujen jako embryonaalisiin eli alkion kantasoluihin sekä aikuisen kudoksen somaattisiin kantasoluihin. Lehto mainitsi myös alkion kantasolujen käytön eettisistä ongelmista. Tieteen uusista saavutuksista on aina mielenkiintoista kuulla luennoilla ja olinkin erittäin yllättynyt, kun Lehto kertoi, että on pystytty tuottamaan jo erilaistuneista somaattisista soluista pluripotentteja kantasoluja siirtämällä somaattisiin soluihin geenejä, joilla on tärkeä merkitys ’’stemness’’-ominaisuuden ylläpidossa.