Soluista kudoksiksi

14.2 Piti Veli Pekka Lehto 14. asiantunitijaluennon aiheesta solujen järjestäytyminen kudoksiksi. Luennolla aluksi määriteltiin, mitä sana kudos ylipäätään tarkoittaa. Myöhemmin saimme kuulla myös esimerkiksi kudoksen ja elimen eroja, joten aiheet käsiteltiin varsin yksinkertaiselta tasolta lähtien. Eri kudostyyppien jaottelu tuntui aluksi lähinnä jo opitun kertaukselta, mutta toki siihenkin liittyen tuli myös uutta tietoa.

Kehitysbiologia oli luennon mielenkiinoisempia aiheita. Esimerkiksi morfogeenit, ja niiden vaikutus konsentraation kautta oli melko uutta asiaa. Mielenkiintoisena faktana aiheeseen liittyen mieleeni jäi, että myös seepran raitojen synty määräytyy tällätavoin. Oli mukava vihdoinkin kuulla, mitä epigeneetiset ilmiöt solujen erilaistumisen taustalla oikeastaan ovat.

Kudostyyppien uusiutumisen kautta päästiin aina niin ajankohtaiseen aiheeseen, kuin kantasoluihin. Kantasolujen lajittelu oli muuten melko tuttua, mutta progenitoreista en ollut aiemmin kuullut, ja niiden toiminta jäi itseasiasssa vieläkin hieman epäselväksi. Embryonaalisten kantasolujen käyttöön liittyy eettisiä ongelmia, ja luennoitsijan mukaan embryonaalisten kantasolujen käytön pelätään johtavan siihen, että hedelmöityksiä ruvettaisiin tekemään ainoana syynään saada soluja terapeuttisiin tarkoituksiin. Somaattisiin soluihin ei samanlaisia eettisiä ongelmia liity, ja luennolla kerrottiin, että jopa somaattisista soluista saatetaan saada tehtyä kantasoluja siirtämällä niihin tiettyjä geenejä, ja käsitteestä stemness olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin.

Oli kiinnostava kuulla, kuinka paljon lainsäädäntö vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen. Tästä esimerkkinä se, että esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa kantasolututkimus on edennyt suhteellisen paljon verrattuna maihin, joissa lainsäädäntö kantasoluja koskien on tiukempi.