Seitsemäs luento: neuraalisesta koodauksesta ja aivosairauksista

Tämänkertaisella luennolla pohdittiin sitä, miten informaatiota aivoissa koodataan. Kyse oli myös selkeästi enemmän pohdiskelevasta aiheesta, sillä tarkkaa tietoa tai kaiken selittävää teoriaa aiheesta ei vielä ole olemassa. Helpoin esimerkki löytyi tuntosoluista, jotka koodaavat tuntemansa paineen aktiopotentiaalien laukomistaajuutena.

Erilaisia mahdollisuuksia informaation koodaukseen esiteltiin useita. Näistä ehkäpä mielenkiintoisimpana jäi mieleen synkronian merkitys: kun informaation käsittely (mm. aisteista saatavan) on hajautettu eri puolille aivoja, vaikuttaisi samanaikaisesti eri puolilla käsiteltävä informaatio linkittyvän. Näin esimerkiksi hedelmän tuoksu, väri, muoto ja maku voisivat yhdistyä. Eri koodausvaihtoehdoista populaatiokoodaus jäi kuitenkin epäselväksi. Sekvenssit ja soluidentiteetti sen sijaan olivat tutumpia jo edellisiltä luennoilta.

Luennon toinen puolisko käsitteli aivoihin ja hermostoon liittyviä sairauksia. Näitä käytiin lähinnä läpi listanomaisesti tunnetuimpiin keskittyen. Kaikki esitellyt sairaudet olivat jokseenkin tuttuja, vähän saimme kuitenkin lisäinfoa niiden oireiden syistä. Huomionarvoista on ehkäpä se, että oikeastaan minkään esitellyn sairauden perimmäistä syytä ei tiedetä. Ei vaikuta kovinkaan valoisalta. On hienoa, että lääkityksellä ja terapialla voidaan eri tauteja hoitaa, mutta parantamiseen ei varmastikaan päästä ilman syiden tuntemista.

Säännöllisin väliajoin mediassakin nousee keskusteluun psykiatristen sairauksien lisääntyminen viime aikoina (10-30 vuotta). Tässä yhteydessä on aina mielenkiintoista pohtia, ovatko sairaudet oikeasti lisääntyneet, vaiko ennemmin diagnosointitarkkuus/-herkkyys. Myös lääkärille pääsy on helpottunut sekä resurssien suhteen että sosiaalisen hyväksynnän lisääntyessä.

Psykiatristen sairauksien hoidon osalta olisi ollut kiva kuulla hieman lisää esim. sähköshokkihoidon toimintaperiaatteesta – onko tästä olemassa tarkkaa tietoa, kun ilmeisesti tällä hoidolla on kuitenkin saavutettu myös hyviä tuloksia.

MS-taudin hoidon osalta on ryhmämme tuttavapiirissä kokemusta myös uudemmasta hoidosta (http://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti#CCSVI_ja_laskimoiden_operointi), johon Suomessa vielä suhtaudutaan epäilevästi. Hoidossa kaulalaskimoita laajennetaan, mikä ilmeisesti parantaa veren virtausta pois aivoista. Tutkimukset aiheesta ovat vielä kesken, mutta ainakin tämän yhden tapauksen suhteen tulokset ovat olleet positiivisia.