Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen, Tuomas Haltia

Tämänkertaisena aiheena oli proteiinisynteesi. Luennon alussa muistutettiin siirtymätilan merkityksestä ja proteiinien/entsyymien jaosta perheisiin. Miten nuo perheet on jaoteltu? Yhteneväisten/yhteneväisen ominaisuuksien perusteella? Proteiinisynteesi on siis biologinen prosessi. Tiivistettynä prosesissi on DNA -> esi-RNA ->mRNA->aminohappoketju. Saimme hyvän kuvan prosessin toiminnasta, mutta kysymerkiksi jäi prosessin ohjaava voima. Miten ihmeessä kaikki osuvat juuri oikeaan kohtaa oikeaan aikaan? Eikö solun tumassa ole kuitenkin sen verran tilavuutta, että pelkästään sattumalle on hyvin pieni todennäköisyys?

Haltia mainitsi DNA:n kaksipuoleisuuden merkityksellisyydestä (virheenkorjaus). Mitä tapahtuisi, jos molemmat puolet hajoavat? Mistä tulisi “malli”, jonka perusteella tapahtuu korjaus, vai onko tämä juuri mutaation toimintaperiaate? Eri organismeilla on samankaltaisia proteiineja, mutta synteesi saattaa toimia täysin erilailla. Miten tämä on todistettu, eli miten proteiinisynteesistä on saatu näinkin tarkka malli? En aivan ymmärtänyt exoneiden ja introneiden tarkoitusta. Lähetti-RNA syntyminen kuvailtiin tarkasti, mutta epäselväksi jäi siirtäjä-RNA:n synty. Mistä prosessi saa käyttöönsä aminohapot,  miten tarvittavat aminohapot sattuvat olemaan juuri oikealla hetkellä tarpeeksi lähellä “koneistoa”?

Luennolla esitetyt videot olivat oikeasti hyödyllisiä, sillä liikkuvat kikkurat jäävät paremmin mieleen kuin kalvosulkeiset. Tietomäärä on todella suuri, jos ei ole minkäänlaisia kemian tai biologian taustoja ja luennoitsija olettaa jokaisella olevan alan kursseja takana.  Informaatio on välillä hieman epätasapainossa, sillä jotkut asiat käydään todella yleisellä tasolla ja toiset asiat liiankin tarkasti. Epäselvyyttä lisää ammattislangin runsas käyttö, helpotkin asiat jäävät hämärän peittoon, kun asia on vain naamioitu hienolla sanalla.